Perustelut
Kunnanhallitus on antanut kesäkuussa 2022 hallintokunnille talousarvion laadintaohjeet. Tällöin todettiin, että syksyllä, kun saadaan tarkempaa tietoa valtionosuuksista ja verotuloista, annetaan raami, jonka tulee ohjata talousarvion valmistelua. Hallinnossa on valmistelu raami toimialoille talousarvion 2023 laadintaa varten. Raamin laadinnassa on huomioitu ulkoiset toimintatuotot ja toimintakulut. Jos tässä vaiheessa on selvää, että talous kiristyy, ja toimialat joutuvat käyttämään kaiken taitonsa ja mielikuvituksensa pysäkseen annetun raamin sisällä. Huomion arvoista on se, että esim. pakolaistyö ja työllisyyden hoito ( ns. sakkomaksut) siirtyvät perusturvasta hallinnon alle. Lisäksi mm. nuorten paja siirtyy nuorisotoimeen.
Kuntalaki:
Kuntalain 110 pykälän mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.
Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.
Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.
Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.
Talouden kehitys:
Yleinen talouden kehitys
Suomen talous oli toipumassa hyvää vauhtia koronaepidemiasta johtuvan kriisin negatiivista talousvaikutuksista. Bruttokansantuotteen määrä oli saavuttanut kriisiä edeltävän tasonsa jo vuoden 2021 puolivälissä. Vuoden 2021 loppua kohden nousseet tuottaja- sekä kuluttajahinnat hidastivat talouden kasvua.
Kun arvioidaan Venäjän hyökkäyksen ja pakotteiden vaikutuksia Suomeen, täytyy ensin arvioida, mitkä ovat niiden vaikutukset Venäjään, Eurooppaan ja maailmantalouteen. Sota on jo aiheuttanut huomattavia taloudellisia ja rahoituksellisia shokkeja erityisesti hyödykemarkkinoilla raaka-aineiden hintojen noustessa jyrkästi.
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa edelleen noin 1,5 prosenttia vuonna 2022. Suora Venäjän kaupan menetys leikkaa kasvua eniten viennin ja teollisuustuotannon kautta. Hintojen nousun seurauksena bruttokansantuotteen kasvu hidastuu kotitalouksien ostovoiman heiketessä ja kulutuksen kasvun hidastuessa. Lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudesta siirtää investointeja tulevaisuuteen.
Vuosina 2023 ja 2024 taloudenpitäjien luottamus palaa vähitellen, vaikka epävarmuustekijöitäkin on. Talouskasvu kiihtyy, mitä vauhdittaa eurooppalaisten talouksien investoinnit, joilla edistetään irtautumista riippuvuudesta Venäjästä etenkin energiasektorilla.
Julkisen talouden suunnitelma 2023-2026
Julkinen talous painui finanssikriisin alkuvuosina alijäämäiseksi. Julkisen talouden alasektoreista suurin alijäämä kasaantui valtiolle. Vuonna 2020 koronapandemia heikensi julkisen talouden tilaa jälleen voimakkaasti, eikä tilanne näytä korjaantuvan ennustevuosina nopeasta koronaelpymisestä huolimatta. Sota Ukrainassa heijastuu myös Suomen julkiseen talouteen taloudellisen aktiivisuuden hidastuessa ja varautumis- sekä tukitoimien johdosta.
Julkista taloutta on heikentänyt COVID-19-pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan ohella myös Sanna Marinin hallitusohjelmassa käynnistetyt mittavat julkisen talouden tehtävien laajennukset ja kehitysohjelmat. Keskeisimpiä pysyviä julkisen sektorin velvoitteita laajentavia päätöksiä ovat olleet oppivelvollisuuden pidennys, hoivamitoituksen nosto 0,7:ään ja hoitotakuun säätäminen. Pidemmällä aikavälillä hallituskauden kaikkien toimenpiteiden yhteisvaikutus julkisen talouden rahoitusasemaan on vähintään noin +2,5 miljardia euroa.
Julkisen talouden menot ja tulot ovat rakenteellisessa epätasapainossa, mikä näkyy myös velkaantumisen kasvuna. Julkisen talouden suunnitelman mukaan julkinen velkasuhde on jäämässä korkeammalle tasolle kuin ennen koronavirusepidemiaa.
Kuntatalousohjelma 2023-2026
Keväällä 2022 työstetty kuntatalousohjelma kuvaa kuntatalouden tilaa vuonna 2021, Sanna Marinin hallituskauden loppuun ajoittuvia hallituksen kuntapäätöksiä sekä kuntatalouden painelaskelmaa tuleville vuosille.Heti kehyskauden alussa tulee voimaan kaikkien aikojen mittavin julkisen sektorin rahojen, henkilöstön, omaisuuksien ja sopimusten uudelleenjärjestely sote- ja pelastustoimen palvelujen järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille. Uudistus pienentää sekä kuntatalouden tuloja että menoja vuodesta 2023 lähtien.
Käyttötalouden ohella sote-uudistus muuttaa myös kuntien rahoituslaskelmaa ja kasvattaa kuntien suhteellista velkaantuneisuutta rajusti. Lisäksi uudistus vaikuttaa kuntatalouden tulevaisuudennäkymiin monella eri tavalla. TE-palvelu-uudistusta ei ole otettu julkisen talouden suunnitelman linjauksissa tai ennusteessa vielä huomioon.
Valtion koronatuki kunnille, poikkeuksellisen suuret rahoitustuotot kunnissa sekä ripeä verotuottojen kasvu ovat kuitenkin vahvistaneet kuntatalouden tilaa 2020-2021. Myös kuntatalouden kehitysarvio 2022-2026 on vahvistunut edellisistä ennusteista.
Tästä huolimatta kuntataloudessa vallitsee keskipitkällä aikavälillä lievä rakenteellinen alijäämä eli tulot eivät riitä rahoittamaan kaikkia käyttötalouden menoja ja investointeja. Akuutti talouskriisi vaivaa kuitenkin vain pientä joukkoa kuntia. Painelaskelmien mukaan vaikein tilanne näyttäisi olevan alle 2 000 asukkaan kuntakokoryhmässä.
Julkisen talouden tilaan kohdistuu kuitenkin poikkeuksellisen paljon alasuuntaisia riskejä, jotka voivat heikentää julkisen sektorin tulokehitystä tai lisätä kehyskauden uudistusten kustannuksia odotettua enemmän. Koronapandemian sekä lakko- ja turvallisuusuhkien ohella kuntien toimintaan on vaikuttanut jo pitkään väestön ikääntyminen ja kasvava palvelutarve, maassamuutto sekä yhä voimistuva työvoimapula.
Maan hallituksen tavoitteena on pitää kuntatalous koko maan tasolla neutraalina suhteessa valtion päätösperäisiin toimiin. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävät, lisäävät tai laajentavat toimenpiteet kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Lisäksi hallitus kompensoi kunnille veroperusteiden muutoksista kunnille aiheutuvat verotuottomenetykset.
Valtio on sitoutunut korvaamaan kunnille myös sekä koronaepidemiasta että Ukrainan sotaa pakenevien henkilöiden palveluista aiheutuvat lisäkulut.
Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntatalouteen on julkisen talouden suunnitelman mukaan lähellä neutraalia. Suhteessa edellisiin vuosiin tuore, vuoden 2023-2026 julkisen talouden suunnitelma sisältää vain vähän kuntiin kohdistuvia linjauksia.
Osana hallituksen jo vuoden 2021 kehysriihessä sopimaa 370 miljoonan euron säästöjen kokonaisuutta kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistetaan vuonna 2023 kuitenkin uusi 43 miljoonan euron leikkaus. Vuodesta 2024 lähtien lakisääteisten peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään pysyvästi 33 miljoonalla eurolla.
Historiallisen suuret uudistukset
Vuoden 2023 alusta vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Heti perään vuonna 2024 vastuu työvoima- ja elinkeinopalveluiden järjestämisestä siirtyy TE-hallinnolta kunnille.
Tulevat muutokset ovat kuntakentän kannalta historiallisen suuria, ja niiden vaikutuksia kuntiin ja kuntatalouteen on vaikeaa arvioida tarkkaan. Roolien muuttumisesta huolimatta kuntalaiset kuitenkin pysyvät, ja kunta on yhä kuntalaisiaan varten. Yhdyspintojen rakentamisessa yhteistyön sujuminen valtion, kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden toimijoiden kesken on onnistumisen edellytys.
Rautalammin kunnan tilinpäätös 2021
Rautalammin kunnan tilinpäätös oli alijäämäinen vuosien 2018-2020 aikana. Talouden tasapainottamistyöryhmä työskentely käynnistyi heti vuoden 2018 aikana. Järjestelmällinen talousseuranta, säästötoimenpiteet, tehostettu kulukuri käänsivät haasteelliset ja alijäämäiset vuodet tasapainoon. Vuoden 2021 tilinpäätös jäi noin 24 500 euroa yijäämäiseksi. Taseessa olevaa kumulatiivista ylijäämien puskuria on tulevaisuutta ajatellen noin 3,5 milj. eur.
Merkittävimpiä muutoksia vuoden 2021 osalta olivat arvioitua parempi verotulojen kehitys, erikoissairaanhoidosta saadut noin 1,5 miljoonan euron palautukset sekä kulujen merkittävä pieneminen verrattuna aikaisempaan vuoteen. Heinäkuun 2022 taloustilanteen toteuma osoittaa talousarviota parempaa kehitystä tuloksen ollessa noin 300 000 eur ylijäämäinen. Vuosikate on riittänyt kattamaan poistot. Kuluvan vuoden osalta on kuitenkin syytä seurata talouden kehittymistä läpi syksyn, jonka jälkeen tulopohjan kehityksestä saadaan tarkempi kuva ja sairaanhoitopiirin arvio kuluvan vuoden kulurakenteeen kasvusta tarkentuu. Myös suunnitelmavuosien osalta on merkittävää epävarmuutta hyvinvointialueiden ja kuntien väliseen rahoitukseen liittyen.
Jatkossakin kunnan toimintoja tulee tarkastella tulopohjan kasvuun nähden. Talouden kulurakenteen maltillisesta kehityksestä tulee kaikkien toimialojen pitää huolta. Kunnan tulevat investointitarpeet edellyttävät tulorahoituksen riittävyyttä ja varautumista tulopohjan merkittävään kaventumiseen valtion korona-elvytysten päätyttyä ja julkisen talouden sopeuttamiseen varautuen. Kulurakenteen arviointia tulee tehdä niin oman kuin myös ostopalvelujen suhteen. Lisäksi Rautalammin kunnassa joudutaan sopeuttamaan raskas noin 12 miljoonan vieraanpääoman taakka siten, että tulojen vähenemisen jälkeen on mahdollista hoitaa lainasalkkua järkevästi ja siten, että se ei aiheuta liian suuria velvoitteita suhteessa kunnan pienenevään tulotasoon nähden. Talouden tasapainon saavuttaminen jatkossa edellyttää menokehityksen kasvun hillintää kaikkien toimintojen osalta. Keskiössä ovat rakenteelliset uudistukset, uudet toimintatavat ja kuntaan jäävien palvelujen uusi kohdentaminen ja tehostaminen. Myös kunnan kiinteistöjen tilannetta tulee tarkastella huolella.
Arvioidun taloussuunnitelman pohjalta kunnan laskennallinen ylijäämä on syöty muutamassa vuodessa. Lähitulevaisuudesta tiedetään, että en kulujen nousupaine on väistämätöntä ja silti kulujen kasvua on pystyttävä tehokkaasti rajaamaan. Hyväksyttävä taso on 2%:n luokkaa vaikka korotuspaine on selvästi lähempänä 5%. Siksi toivottuun tilanteeseen päästään vain aktiivisesti ja rohkeasti muuttamalla totuttuja toimintatapoja, kokeilemalla poikkihallinnollisia ja joustavia toimintamalleja . On pyrittävä vaikuttamaan asioihin, jotka ovat toteututtavissa ja muutettavissa omilla päätöksillä.
Karkea raami:
Kuntatalous on suurten muutosten edessä lähivuosina. Väestö ikääntyy läpi Suomen ja vähenee erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella. Toisaalta monipaikkaisuus, etätyö ja kulutustottumusten muutokset antavat mahdollisuuksia kilvoitella väestön sijoittumisesta myös vetovoimaisille paikkakunnille.
Talousarvio raamin veroperusteet pohjautuvat vuodelle 2022 hyväksyttyihin veroprosentteihin. Vuoden 2023 tuloveroprosenttia ei tulla päättämään erikseen, vaan prosentti pysyy kuluvan vuoden tasolla ja veroprosenttiin tehdään kaikille kunnille -12,64 prosentin leikkaus hyvinvointialueen rahoitukseen liittyen. Valtionosuudet pohjautuvat saatuihin ennakkoarvioihin, jotka vielä tarkentuvat syksyn aikana.
Sitovat toiminnalliset tavoitteet painopisteet tulee löytyä Rautalammin kunnan uudesta strategiasta. Toiminnallisten tavoitteiden arviointi tulee tehdä siten, että myös eurot ohjaavat toimintaa. Mittareiden tuulee olla selkeitä ja sellaisia, että niillä voidaan selvästi mitata strategisten painopoisteiden toteutumista. Kunnan toiminnan arvioinnissa huomioidaan muun muassa hyvinvointialueen myötä muodostuvat yhdyspinnat, palvelutarpeen määritys, toiminnallinen tehokkuus ja prosessien tarkastelu sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittäminen.