Perustelut
Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain sekä rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisesta.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016 vp; ”hankintalaki”) muutosesitys perustuu pääministeri Orpon hallitusohjelmakirjauksiin. Hallitusohjelman tavoitteina julkisten hankintojen osalta on kilpailun lisääntyminen ja siten hankintojen houkuttelevuus ja markkinaystävällisyys. Hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa julkisten hankintojen tehokkuutta ja kustannussäästöjä sekä turvata laadukkaat julkiset palvelut. Hankintalakia uudistetaan muun muassa edistämällä markkinakartoitusta ja hankinnan huolellista valmistelua. Hallitusohjelman mukaisesti ehdotuksessa esitetään sidosyksiköiden käytön rajoittamista hankintojen toteuttamisessa asettamalla sidosyksikön omistukselle yleisen edun huomioon ottava vähimmäisomistusosuutta koskeva vaatimus (10 prosenttia). Esityksellä pyritään lisäämään erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuuksia julkisiin tarjouskilpailuihin sekä parannetaan hankintojen vastuullisuutta ja edistetään huoltovarmuuden ja turvallisuuden toteutumista myös sopimuskauden aikana. Ehdotuksella parannetaan myös hankintojen valvontaa. Hallitusohjelmakirjausten toteuttamisen lisäksi mietinnössä esitetään tehtäväksi hankintalakiin ja erityisalojen hankintalakiin sekä rikosrekisterilakiin eräitä säädöshuoltoon liittyviä muita muutoksia.
Esitys sidosyksiköiden vähimmäisomistusosuudesta
Esityksen mukaan hankintalain 15 §:n 1 momenttia täydennettäisiin sidosyksiköiden vähimmäisomistusosuutta koskevalla lisävaatimuksella, joka kohdistuisi sellaisiin sidosyksiköihin, jotka toimivat osakeyhtiö-, säätiö- taikka yhdistysmuotoisena. Esitettyä lisävaatimusta ei sovellettaisi kuntalain mukaisiin kuntayhtymiin. Esitetyn lisävaatimuksen myötä kunkin hankintayksikön omistusosuus sidosyksiköstä olisi vähintään 10 prosenttia. Tämä tarkoittaisi, että kunkin omistajan tulisi hallita vähintään kymmenesosaa yhtiön äänimäärän tuottavista osakkeista tai vastaavasta osuudesta. Vähimmäisomistusvelvoite ulottuisi myös sidosyksikön mahdollisiin tytär- tai sisaryhtiöihin. Lisävaatimusta sovellettaisiin kokonaisarvion perusteella siten, että siinä otettaisiin huomioon emoyhtiö ja sen tytär- ja osakkuusyhtiöt.
Esitys siirtymäajasta
Esityksen mukaan lain 174 §:ään lisättäisiin uusi 7 momentti sidosyksiköiden omistusosuutta koskevan vaatimuksen voimaantulosta. Säännöksen mukaan sidosyksikkömuutos astuisi voimaan 1,5 vuoden siirtymäajalla, paitsi jätealalla, jonka osalta siirtymäaika olisi 2,5 vuotta. Lain voimaantulon jälkeen 15 §:n vastaiset hankintayksikön ja sidosyksikön väliset sopimukset tulisi irtisanoa päättymään siirtymäaikasäännösten mukaisesti. Myöskään uusia sopimuksia ei tulisi tehdä 174 §:ssä säädetyn siirtymäajan jälkeen. Omistusosuusvaatimuksesta riippumatta hankintayksikö voisi tehdä uusia määräaikaisia sopimuksia sidosyksiköltään 30.6.2026 asti ja jätehuollon osalta 30.6.2028 asti. Näiden sopimusten voimassaolo voisi olla korkeintaan yksi vuosi.
Lausuntopyyntö kokonaisuudessaan: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=ace05d59-c8e0-41c3-acbb-1c87e4cd1a23
Vaikutusten arviointi:(alleviivattuna)
- Henkilöstövaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
- Lapsivaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
- Ympäristövaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
- Yritysvaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Anu Sepponen, kunnanjohtaja, anu.sepponen@rautalampi.fi
Rautalammin kunnan lausunto:
Esityksen yleiset tavoitteet ja päämäärät
Rautalammin kunnan näkökulmasta esitetty hankintalain uudistus esitetyssä muodossa vaikeuttaisi pienen kunnan toimintaa kohtuuttomasti. Lähtökohtaisesti lainsäädännön pitäisi olla toimintaa mahdollistavaa, ei sitä estävää. Sidosyksiköiden vähimmäisomistuksesta kategorisella 10 %:n vaatimuksella säätämällä lisättäisiin kuntien hallinnollista työtä ja kustannuksia merkittävästi, mikä heikentäisi jo ennestään heikkoa julkista taloutta sekä vaarantaisi erityisesti tukipalveluiden järjestämisen laadukkaasti, nykyaikaisesti ja kustannustehokkaasti. Esityksen tavoitteet säästöistä eivät toteutuisi, päinvastoin. Myös kilpailun lisäämiseen pitäisi pyrkiä kannustimilla, ei liian tiukalla sääntelyllä. Esitetty sääntely olisi Euroopan tiukimpia ja vaikeuttaisi erityisesti pienten ja keskisuurien kuntien sekä hyvinvointialueiden toimintaa sekä yhteistyötä yli kuntarajojen.
Hankintalainsäädännön uudistuksessa tulisi välttää jäykkiä ja kategorisia sääntelymalleja, jotka rajoittavat kuntien toimintavapautta ilman riittävää hyötyjen ja kustannusten arviointia. Kunnat ovat perustaneet yhteisesti omistettuja yhtiöitä nimenomaan palvelutuotannon tehostamiseksi ja investointikustannusten jakamiseksi. Jatkossa yhä enemmän merkitystä on myös osaavan työvoiman saatavuudella. Mahdolliset muutokset on toteutettava siten, että ne eivät aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia kuntatalouteen tai heikennä valtuuston mahdollisuutta päättää kunnan palveluista. Lisäksi ylhäältä määritelty, perusteeton vähimmäisomistusosuus heikentäisi kunnallista itsehallintoa ja kunnan mahdollisuutta päättää itse toimintojensa järjestämisestä. Vähimmäisomistusosuus myös asettaisi kunnat eriarvoiseen asemaan keskenään ja heikentäisi siten yritysten ja kuntalaisten mahdollisuuksia yhdenvertaisiin palveluihin.
Vaikutukset Rautalammin kaltaisiin pieniin kuntiin:
-
Kustannusten nousu: Esitetty omistusosuusraja voisi pakottaa kunnat järjestämään palvelunsa uudelleen, mikä saattaisi lisätä kustannuksia. Kustannusnousu olis merkittävä ja vaatisi myös lisäresursseja, joita ei ole
-
Kilpailun puute paikallisilla markkinoilla: Harvaan asutuilla alueilla ei välttämättä ole riittävästi palveluntarjoajia, mikä vaikeuttaa kilpailutusta ja saattaa heikentää palvelujen saatavuutta.
-
Kuntien yhteistyön vaikeutuminen: Nykyiset in-house-yhtiöt mahdollistavat kuntien välisen yhteistyön ja resurssien jaon. Omistusosuusrajan nostaminen voisi estää pienten kuntien osallistumisen yhteisiin yhtiöihin, mikä heikentäisi palvelujen tehokkuutta.
Johtopäätöksenä todettava: vaikka esityksen tavoitteena on lisätä kilpailua ja saavuttaa säästöjä, se saattaa Rautalammin kaltaisissa pienissä kunnissa johtaa kustannusten nousuun, palvelujen saatavuuden heikkenemiseen ja yhteistyön vaikeutumiseen. Näin ollen esitys ei todennäköisesti tue hallitusohjelman yleisiä tavoitteita säästöistä ja kilpailun lisäämisestä näiden kuntien näkökulmasta.
Rautalammin kunnan kannalta mahdollinen lakimuutos muuttaisi tilannetta useiden yhtiöiden osalta, kuten Kehitysyhtiö Savogrow, Jätekukko, Savon ICT-palvelut, Sansia. Yhteenvetona voidaan todeta, että uudistuksen myötä kuntien sidosyksiköiden kautta saadut volyymiedut katoaisivat, mikä olisi pienelle kunnalla kestämätöntä.
Suunniteltu siirtymäaika
Muutoksen toimeenpanolla esitetty siirtymäaika on täysin riittämätön kaiken suunniteltujen uudistusten huolelliseen valmisteluun, analysointiin ja taloudellisiin kustannuksiin varautumiseen. Rautalammin kunta kuten moni muukin pieni kunta, toimeenpanee edelleen hyvinvointialueen ja te-uudistuksen myötä tulleita muutoksia, yhdyspintojen rakentaminen ja te-palveluiden muutokset ovat hyvin työläitä. Lisää uudistuksia ei näin tiukalla siirtymäajalla pidä kuntien toimeenpantavaksi asettaa, vaan kunnille on turvattava työrauha aiempien muutosten läpiviemiseen sekä perustehtävien hoitamiseen useiksi vuosiksi ilman uusia mylläyksiä.
Päätös
Kunnanhallitus päättää hyväksyä esitetyn lausunnon hankintalain uudistusta koskien ja valtuutta kunnanjohtajan ja hallintojohtajan tekemään lausuntoon lisäyksiä ja täsmennyksiä tarpeen mukaan.