Perustelut
Kiinteistö Oy Rautalammin Virastotalo on perustettu vuonna 1992. Se on kiinteistöosakeyhtiö, jonka kotipaikka on Rautalampi ja pääasiallinen toimiala kiinteistöhallinto. Yhtiön toimitusjohtaja on Pekka Putkonen. Maaliskuussa 2025 tehtyjen osakekauppojen jälkeen yhtiön omistustilanne on muuttunut niin, että osakkeiden omistus jakautuu seuraavasti: 77 % on yksityishenkilöiden nimissä ja Rautalammin kunnan omistus on 23 %. Yksityishenkilöiden tekemien kauppojen taustalla on käytännössä yhtiössä olevien velkojen vastaanottominen omiin nimiinsä ja siksi osakkeiden kauppasumma on ollut nimellinen. Yksityishenkilöiden suunnitelmissa on aloittaa kiinteistön tiloissa yritystoimintaa ja myös tarjota muille yrityksille toimitiloja. Nykyisen keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön purkaminen ja uudelleen järjestely tulevaisuudessa on mahdollista vain siten, että kiinteistöosakeyhtiön omistajana on vain yksi ja sama omistuspohja.
Myös Rautalammin kunta on saanut omistamistaan osakkeista nimellisen ostotarjouksen, joka on liitteenä.
Kunnan omistamat tilat ovat toimisto- ja varastotiloja. Tiloissa toimii myös kunnan johtokeskus. Nykyisten ohjeiden mukaan kunnan johtokeskus ei välttämättä vaadi kunnalta erityistiloja poikkeus- ja kriisiolojen johtamista varten, vaan johtokeskus voidaan järjestää normaaliajan tiloihin, ts. kunnanvirastoon. Viime aikojen muutokset Suomen varautumistilanteessa ovat kuitenkin muuttaneet asiaan suhtautumista. Varautumiseen on kiinnitettävä kokonaisuudessaan merkittävästi enemmän huomiota. Siksi harkintaan on noussut ajatus siitä, että kunnan kannalta olisi tulevaisuudessakin hyvä säilyttää mahdollisuus käyttää ns. johtokeskuksen tilaa.
Eli toisin sanoen myynnistä huolimatta olisi tarkoituksenmukaista ja ennakoivaa, että kunta saa mahdollisimman pitkäaikaisen käyttöoikeuden (vuokraoikeus) kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen osaan.
Kunnalla ei ole kuitenkaan lakisääteistä velvollisuutta ainakaan toistaiseksi ko. tilaa pitää, mutta kuten todettiin, ei olisi kuitenkaan tällaisesta varautumiseen liittyvästä tilasta järkevää luopua. Jos kunta haluaa jatkossa, myynnin jälkeen edelleen säilyttää ns. johtokeskuksen tilan käytön itsellään, olisi menettely seuraavanlainen:
- Johtokeskus tilaan tulee saada kunnan hyväksi pitkäaikainen käyttöoikeus, eli erityinen oikeus (eroaa rasitteesta siinä, että erityinen oikeus on perustettu tietyn henkilön tai yhteisön ( = tässä kunnan) hyväksi.
- Tällainen erityinen oikeus voidaan määritellä esim. tässä kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen tietyn osan vuokraoikeudeksi/käyttöoikeudeksi, ja se voi olla voimassa vain toistaiseksi tai tietyn määräajan.
- Aluksi tulisi laatia käyttöoikeudesta sopimus kunnan ja kiinteistön (maa + rakennus) omistavan kiinteistöosakeyhtiön välille, ja jälkimmäistä ollaan suunniteltu sitten myytävän paikalliselle yrittäjälle eteenpäin. Sopimuksella perustettaisiin käyttöoikeus kiinteistöosakeyhtiölle kuuluvan rakennuksen osan käyttöön kunnan hyväksi (käytännössä siis vuokrasopimus, jossa määriteltävä esim. ylläpito ja kuluvastuut sekä sopimuksen kesto). Sen jälkeen haettaisiin maanmittauslaitokselta kirjausta tästä oikeudesta: Erityiset oikeudet voidaan kirjata lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, ja silloin ko. oikeus sitoo myös kolmatta eli on pelkkää normaalia kirjaamatonta vuokrasopimusta laajempi oikeusvaikutuksiltaan. Kirjausta tulee hakea mahdollisimman nopeasti kirjaamiskelpoisen oikeuden perustamisen, siirron tai muuttamisen jälkeen. Kirjaaminen tulee tehdä kiinteistön omistajan suostumuksella, mistä syystä sopimus pitäisi tehdä ja kirjaus hakea ennen kiinteistö Oy:n myyntiä. Kirjaamista saa maakaaren mukaan hakea kirjattavan oikeuden haltija ja kiinteistön omistaja.
- Kyseisellä menettelyllä varmistettaisiin se, että kunnalla on vahvempi ja kolmatta osapuolta sitova oikeus kyseisen rakennuksen osan käyttöön kuin tilanteessa, jossa tehtäisiin esim. tavallinen vuokrasopimus ilman kiinteistörekisteriin tehtävää kirjausta. Maanmittauslaitos pystyy kertomaan sen, kauanko tällaisen oikeuden rekisteröinti vie aikaa – ja sitä voi pyytää myös kiirehtimään.
Eli mikäli kunta haluaa jatkossakin pidättää ns. johtokeskuksen käytön itsellään niin menettely on kuvattu edellä ja ensiksi siis tarvitaan käyttöoikeutta koskeva sopimus kunnan ja kiinteistöosakeyhtiön välille vuokraehtoineen.
Vaikutusten arviointi:(alleviivattuna)
- Henkilöstövaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
- Lapsivaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
- Ympäristövaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
- Yritysvaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
Ehdotus
Esittelijä
-
Anu Sepponen, kunnanjohtaja, anu.sepponen@rautalampi.fi
Kunnanhallitus päättää hyväksyä saadun ostotarjouksen ja valtuuttaa kunnanjohtajan allekirjoittamaan osakkeiden kauppakirjan. Ennen kauppakirjan hyväksymistä laaditaan kunnan ja ostajan välille sopimus käyttöoikeudesta sekä sovitaan tulevasta kirjauksesta maanmittauslaitokselle.
Päätös
Kunnanhallitus päättää hyväksyä saadun ostotarjouksen (yksi euro) ja valtuuttaa kunnanjohtajan allekirjoittamaan osakkeiden kauppakirjan. Ennen kauppakirjan hyväksymistä laaditaan kunnan ja ostajan välille sopimus käyttöoikeudesta sekä sovitaan tulevasta kirjauksesta maanmittauslaitokselle. Yhtiön velat, noin 70 000 euroa, jäävät kaupassa ostajalle.