Kunnanhallitus, kokous 8.9.2026

Perustelut

Perustelut

Kuntalain 110 § mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio sekä sen yhteydessä vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Talousarvion ja -suunnitelman tulee toteuttaa kuntastrategiaa, turvata kunnan lakisääteisten tehtävien hoitaminen sekä ottaa huomioon kuntakonsernin taloudelliset vastuut ja velvoitteet. Taloussuunnitelman tulee olla tasapainossa tai ylijäämäinen.

Talouden suhdannenäkymät vuosina 2026–2028 (Valtioneuvoston julkaisut)

Suomen talous on vähitellen toipumassa pitkään jatkuneesta heikon kasvun vaiheesta, mutta kasvu säilyy lähivuosina melko maltillisena. Valtiovarainministeriön kesäkuun 2026 ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa 0,8 % vuonna 2026, 1,6 % vuonna 2027 ja 1,7 % vuonna 2028. Suomen Pankin ennuste on hieman varovaisempi: kasvuksi arvioidaan 0,7 % vuonna 2026, 1,2 % vuonna 2027 ja 1,4 % vuonna 2028.

Kasvua tukevat erityisesti investointien ja viennin vahvistuminen sekä yksityisen kulutuksen asteittainen elpyminen. Puolustukseen, energiaan ja vihreään siirtymään liittyvät investoinnit lisäävät kysyntää, mutta rakentamisen elpyminen on edelleen hidasta. Kotitalouksien ostovoiman paraneminen tukee kulutusta, mutta epävarmuus hillitsee edelleen sekä kotitalouksien että yritysten päätöksiä.

Suhdannekuvaan liittyy kuitenkin tavallista enemmän epävarmuutta. Lähi-idän kriisi ja energian hinnan nousu ovat lisänneet inflaatiopaineita ja hidastaneet talouden toipumista. Myös kansainvälisen kaupan jännitteet ja geopoliittinen epävarmuus voivat heikentää vientiä ja investointeja. Valtiovarainministeriön mukaan pitkittyvä energiakriisi voisi johtaa ennustettua hitaampaan kasvuun ja korkeampiin korkoihin.

Kuntatalouden näkökulmasta talouskasvun vahvistuminen parantaa vähitellen verotulojen kehitystä, mutta kasvu ei ole niin voimakasta, että se yksin ratkaisisi kuntien talouden tasapaino-ongelmia. Samanaikaisesti palkkaratkaisut, palvelujen kustannustason nousu, työllisyyspalvelujen menot ja investointitarpeet lisäävät kuntien kustannuspaineita.

Tulojen ja menojen epätasapaino edellyttävät pitkäjänteisiä sopeutustoimia kuntataloudessa

Kuntien talouspaineita lisäävät sovitut palkkaratkaisut, työttömyysetuuksien kasvaneet rahoitusvastuut, valtionosuuksiin kohdistuvat leikkaukset ja välttämättömät investoinnit. Kuntatalouden toimintamenot kasvavat pääosin hintojen nousun seurauksena. Kuntien peruspalveluissa palvelutarve on laskeva, mutta se ei realisoidu menojen alenemisena samassa suhteessa palveluverkkoon ja henkilöstörakenteeseen liittyvien jäykkyyksien vuoksi. Valtionosuuksien vahvistuminen sote-uudistuksesta johtuvien määräaikaisten leikkausten päättyessä ja verotulojen kasvu kohentavat kuntatalouden tilannetta ennuste jakson lopulla. Tulorahoitus ei kuitenkaan riitä kattamaan investointeja ja toiminnan ja investointien rahavirta pysyy negatiivisena koko ennustejakson ajan. Kuntien taloudellinen eriytyminen jatkuu, ja tulojen ja menojen epätasa paino edellyttää pitkäjänteisiä sopeutustoimia.

Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärän odotetaan kasvavan erityisesti vuosina 2026 ja 2027. Negatiivisen vuosikatteen kunnista lähes kaikki kunnat kuuluvat alle 5 000 asukkaan kuntakokoryhmiin. Negatiivinen vuosikate kertoo käyttötalouden rakenteellisista ongelmista, jotka tulisi korjata.

Kuntien verotulojen arvioidaan olevan vuonna 2026 yhteensä noin 14,7 mrd. euroa. Vuonna 2027 verotulojen ennustetaan kasvavan 4,7 prosenttia. Kuntien verotulot koostuvat kunnallis-, kiinteistö-, kaivosmineraali- ja yhteisöverosta. Kehyskauden lakimuutoksista aiheutuu vaikutuksia kuntien verotuloihin. Veroperustemuutosten aiheuttamat vaikutukset kuntien verotuottoon kompensoidaan nettomääräisesti kunnille.

Kunnallisveron tuoton arvioidaan olevan vuonna 2027 noin 11,0 mrd. euroa, mikä on noin 0,4 mrd. euroa enemmän kuin vuonna 2026. Kunnallisveron tuottoon vaikuttavat kehyskaudella julkisen talouden sopeuttamiseen liittyvät veromuutokset sekä tulo- ja työllisyyskehitys.

Kuntien yhteisöveron tuotoksi arvioidaan 1,9 mrd. euroa vuonna 2027. Kiinteistöveron tuotto on noin 2,4 mrd. euroa vuonna 2027, mikä on noin 25 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2026. Kunnille kohdistuvan kaivosmineraaliveron tuoton arvioidaan olevan noin 30 milj. euroa ensi vuonna.

Rautalammin kunnan talouden tilanne

Rautalammin kunnan vuoden 2027 talousarvion ja vuosien 2028–2029 taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdaksi otetaan vuoden 2026 ensimmäisen vuosipuoliskon toteuma sekä sen perusteella laadittava koko vuoden 2026 tilinpäätösennuste. Raamia ei siten rakenneta pelkästään vuoden 2026 alkuperäisen talousarvion varaan.

Kesäkuun 2026 lopussa toimintatuotot ovat 1,117 milj. euroa eli 50,0 prosenttia talousarviosta ja toimintakulut 5,597 milj. euroa eli 48,0 prosenttia. Toimintakate on –4,479 milj. euroa eli 47,6 prosenttia talousarviosta. Käyttötalouden toteuma on siten kokonaisuutena hieman alle tasaisen 50 prosentin toteumatason.

Henkilöstökulujen toteuma on 48,3 prosenttia ja palvelujen ostojen 49,4 prosenttia. Muiden palvelujen ostot ovat kuitenkin toteutuneet 52,3-prosenttisesti ja muut toimintakulut 53,2-prosenttisesti, joten näiden menolajien kehitystä tulee seurata loppuvuoden aikana. Toisaalta aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden toteuma on 44,5 prosenttia ja avustusten 40,6 prosenttia.

Verotuloja on kertynyt 3,298 milj. euroa eli 44,3 prosenttia talousarviosta ja valtionosuuksia 1,250 milj. euroa eli 45,2 prosenttia. Tulorahoituksen kokonaiskuvaa vahvistavat kuitenkin muut rahoitustuotot, joita on toteutunut 0,498 milj. euroa eli jo 101,7 prosenttia koko vuoden talousarviosta. Korkokulujen toteuma on puolestaan 19,9 prosenttia.

Vuosikate on kesäkuun lopussa +0,523 milj. euroa eli 48,4 prosenttia talousarviosta. Suunnitelman mukaisia poistoja on kirjattu 0,489 milj. euroa eli 55,9 prosenttia talousarviosta. Tilikauden tulos ja ylijäämä ovat kesäkuun lopussa +34 781 euroa eli 16,8 prosenttia talousarvion 206 524 euron ylijäämätavoitteesta. Vuoden 2025 vastaavaan ajankohtaan verrattuna toimintakate on noin 0,389 milj. euroa heikompi ja tilikauden tulos noin 0,313 milj. euroa pienempi.

Kesäkuun toteuman perusteella käyttötalous on kokonaisuutena hallinnassa, mutta tuloksen muodostuminen on vielä herkkä verotulojen ja valtionosuuksien loppuvuoden kertymälle sekä poistojen ja palveluostojen kehitykselle. Toteuma ei siten anna perustetta väljälle vuoden 2027 menoraamille. Samalla on kuitenkin huomattava, ettei kesäkuun tilikauden tulosta voida sellaisenaan vuositasoistaa, koska tulojen ja menojen jaksottuminen ei ole kaikilta osin tasaista vuoden aikana.

Vuoden 2026 toteuman perusteella laaditaan tilinpäätösennuste, jota käytetään vuoden 2027 talousarvion varsinaisena vertailupohjana. Talousarviota ei laadita mekaanisesti vuoden 2026 talousarviota korottamalla, vaan toimialojen tulee arvioida menot ja tulot tehtävä- ja palvelutarpeen sekä vuoden 2026 toteutuneen kustannustason perusteella.

Vuoden 2027 talousarvion valmistelussa on varauduttava erityisesti valtionosuuksien kehitykseen, verotulojen muutoksiin, palkkaratkaisujen vaikutuksiin, yleiseen kustannustason nousuun, työllisyyspalvelujen kustannuksiin sekä kunnan kiinteistöihin ja infrastruktuuriin kohdistuviin investointi- ja korjaustarpeisiin.

Kunnan taloudessa ei ole perusteltua lähteä rakentamaan pysyvää menojen kasvua aikaisempien vuosien ylijäämien varaan. Vuoden 2025 vahva tulos ei sellaisenaan muodosta kestävää lähtötasoa tulevien vuosien menokehitykselle. Vuoden 2026 tuloskehitys on selvästi vuotta 2025 heikompi, minkä vuoksi vuoden 2027 talousarvion valmistelussa on perusteltua säilyttää varovainen menolinja ja vahvistaa rakenteellista tasapainoa. Tavoitteena tulee olla, että kunnan käyttötalous on kestävällä pohjalla, vuosikate kattaa poistot ja investointien rahoittaminen ei johda hallitsemattomaan velkaantumiseen.

Vuoden 2027 talousarvioraamin keskeiset periaatteet

Vuoden 2027 talousarvio valmistellaan seuraavilla periaatteilla:

1. Vuoden 2027 talousarvio valmistellaan lähtökohtaisesti ylijäämäiseksi. Vuosikatteen tavoitteena on kattaa suunnitelman mukaiset poistot ja samalla vahvistaa kunnan kykyä rahoittaa investointeja tulorahoituksella. Myös taloussuunnitelmakauden 2027–2029 tulee kokonaisuutena olla vähintään tasapainossa.
2. Toimintakulujen kasvu pidetään mahdollisimman maltillisena. Menojen kasvua hyväksytään lähtökohtaisesti vain silloin, kun se perustuu lainsäädännön muutokseen, sopimusperusteiseen kustannusnousuun, palvelutarpeen olennaiseen muutokseen tai erikseen hyväksyttyyn strategiseen ratkaisuun.
3. Henkilöstömenojen kasvua hillitään. Vapautuvien tehtävien ja virkojen täyttötarve arvioidaan tapauskohtaisesti ennen rekrytointia. Samalla tarkastellaan tehtävien uudelleenjärjestelyä, yhteistyömahdollisuuksia, työprosessien tehostamista ja digitalisaation hyödyntämistä.
4. Palvelujen ostot käydään kriittisesti läpi. Toimialojen tulee arvioida sopimusten, asiantuntijapalvelujen, ICT-menojen ja muiden ostopalvelujen tarpeellisuus ja kilpailuttamismahdollisuudet.
5. Toimintatuottojen riittävyys varmistetaan. Maksut ja taksat tarkistetaan vähintään kustannustason muutosta vastaaviksi silloin, kun lainsäädäntö ja palvelun luonne sen mahdollistavat. Maksullisessa toiminnassa arvioidaan myös palvelujen kustannusvastaavuutta.
6. Uusia pysyviä menoja aiheuttavia toimintoja ei käynnistetä ilman osoitettua rahoitusta tai vastaavaa pysyvää säästöä muualta.
7. Hankerahoitusta hyödynnetään aktiivisesti, mutta hankkeiden käynnistämisessä arvioidaan aina myös kunnan omarahoitusosuus, henkilöstövaikutukset sekä hankkeen päättymisen jälkeiset pysyvät kustannukset.
8. Sopeutusesitykset ovat osa raamia. Toimialoilta pyydetään yhteensä 200 000–300 000 euron vuosivaikutteisia toimenpiteitä. Kyse ei ole siitä, että jokaiselle toimialalle jaetaan automaattinen säästöprosentti, vaan tarkoituksena on muodostaa realistinen keinovalikoima kunnanhallituksen talousarviokäsittelyn ja päätöksenteon tueksi. Esitysten tulee kohdistua ensisijaisesti rakenteellisiin ja pysyväisluonteisiin ratkaisuihin siten, että lakisääteisten palvelujen järjestäminen ja kunnan toimintakyky turvataan.

Sopeutusesityksiä valmistellaan erityisesti seuraavista kokonaisuuksista:

• Kiinteistöt ja palveluverkko: vajaakäytön vähentäminen, myynnit ja vuokraukset sekä käyttö- ja ylläpitokustannusten alentaminen.
• Henkilöstörakenne: vapautuvien tehtävien täyttötarpeen arviointi, tehtävien yhdistäminen ja uudelleenjärjestely sekä luonnollisen poistuman hyödyntäminen.
• Hankinnat ja sopimukset: suurimpien sopimusten läpikäynti, kilpailutukset, palveluostojen kriittinen arviointi ja sopimusehtojen tarkistaminen.
• Palvelujen järjestämistavat: palvelujen käyttömäärien ja kustannusten arviointi, kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyö, digitalisaation hyödyntäminen sekä liikkuvien ja muiden vaihtoehtoisten palveluratkaisujen tarkastelu.

Kunkin sopeuttamistoimenpiteen osalta tulee arvioida toimenpiteen vuosittainen taloudellinen vaikutus, vaikutukset palveluihin ja henkilöstöön, toteuttamiskelpoisuus, tarvittava päätöksentekotaso sekä toteuttamisen aikataulu. Kunnanhallitukselle tuodaan talousarviokäsittelyyn aidot ja euromääräisesti arvioidut vaihtoehdot, joiden pohjalta kunnanhallitus voi tehdä poliittiset linjaukset. Raamivaiheessa ei siten päätetä yksittäisten palvelujen leikkauksista tai muista yksittäisistä sopeutustoimista.

Raamin riittävyyttä arvioidaan uudelleen vuoden 2026 tilinpäätösennusteen täsmentyessä. Mikäli ennuste, verotulo- tai valtionosuusarviot taikka muu talouskehitys heikkenevät olennaisesti nyt arvioidusta, toimintakateraamia ja 200 000–300 000 euron sopeutustavoitetta kiristetään ennen vuoden 2027 talousarvioesityksen valmistumista. Vastaavasti mahdollinen ennusteen paraneminen ei automaattisesti merkitse menoraamin väljennystä, vaan ratkaisut arvioidaan kunnan rakenteellisen talouden ja investointien rahoituskyvyn perusteella.

Investointiraami

Investointien suunnittelussa lähtökohtana on kunnan taloudellinen kantokyky ja velkaantumisen hallinta.

Kunnan normaalien nettoinvestointien valmisteluraami rajataan 0,6–0,7 milj. euroon. Vesihuollon investoinnit ja Rautalammin kunnan Asunnonhankinta Oy investointi- ja rahoituskokonaisuudet käsitellään tästä erillään. Investointitasoa ei kasvateta ennen kuin vesihuollon ja asumisen erilliset rahoitusratkaisut ovat selvillä.

Investointiohjelmassa asetetaan etusijalle:

• lakisääteiset ja turvallisuuden kannalta välttämättömät investoinnit,
• olemassa olevan omaisuuden arvon ja toimintakyvyn säilyttäminen,
• vesihuollon toimintavarmuuden edellyttämät investoinnit,
• elinvoimaa ja yritystoiminnan edellytyksiä vahvistavat perustellut investoinnit sekä
• investoinnit, joilla voidaan osoittaa saavutettavan käyttötalouden säästöjä.

Muut investoinnit tulee priorisoida ja tarvittaessa jaksottaa suunnitelmavuosille.

Kaikki vähintään 50 000 euron investointiesitykset priorisoidaan. Investointikortissa tai vastaavassa perustelussa kuvataan hankkeen kokonaiskustannus, välttämättömyys ja kiireellisyys, käyttötalousvaikutukset, poistovaikutus, rahoitus, mahdollinen ulkopuolinen tuki, keskeiset riskit sekä vaikutus kunnan lainanottotarpeeseen.

Vesihuollon investoinnit käsitellään investointiohjelmassa erillisenä kokonaisuutena, koska niiden rahoitusta ja kustannusvastaavuutta tulee arvioida vesihuoltolaitoksen talouden näkökulmasta.

Myös Rautalammin kunnan Asunnonhankinta Oy investointi- ja rahoitustarpeet tarkastellaan erikseen osana kuntakonsernin kokonaisuutta, eikä niitä sisällytetä kunnan varsinaisen investointiraamin arviointiin samalla tavalla kuin kunnan omia investointeja.

Investointien kokonaismäärä tulee sovittaa tasolle, jolla kunnan lainakannan kasvu voidaan pitää hallittuna. Uusien investointien käynnistämistä arvioidaan erityisen tarkasti tilanteessa, jossa investointi lisää pysyvästi käyttötalousmenoja.

Suunnitelmavuodet 2028–2029

Taloussuunnitelmavuosien 2028–2029 tavoitteena on säilyttää kunnan talous rakenteellisesti tasapainossa ja vahvistaa kunnan kykyä rahoittaa investointeja tulorahoituksella. Suunnitelmakauden tavoitteena on, että vuosikate kattaa poistot ja lainakannan kehitys pysyy hallittuna.

Suunnitelmakaudella varaudutaan erityisesti väestökehityksen ja palvelutarpeiden muutoksiin, valtionosuusjärjestelmän muutoksiin, verorahoituksen kehitykseen, kiinteistökannan sopeuttamiseen, vesihuollon investointitarpeisiin sekä kuntakonsernin taloudellisiin vastuisiin.

Palvelurakennetta, henkilöstöresursseja ja kunnan käytössä olevaa kiinteistökantaa tulee tarkastella koko suunnitelmakauden näkökulmasta. Tavoitteena on, ettei kunnan kustannusrakenne kasva nopeammin kuin sen pysyvä tulopohja.

Taloussuunnittelussa varaudutaan myös siihen, että mikäli verorahoituksen kehitys jää ennakoitua heikommaksi tai kustannukset kasvavat arvioitua enemmän, käyttötalouteen tehdään valmistelun aikana tarvittavat sopeutukset.

Vaikutusten arviointi:(alleviivattuna)

- Henkilöstövaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta

- Lapsivaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta

- Ympäristövaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta

- Yritysvaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta

Päätösehdotus

Esittelijä

Kunnanjohtajan ehdotus

Kunnanhallitus päättää:

1. hyväksyä vuoden 2027 talousarvion ja vuosien 2028–2029 taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi vuoden 2026 kesäkuun toteumaan ja siitä laadittavaan tilinpäätösennusteeseen perustuvan valmisteluraamin;
2. asettaa toimialojen vuoden 2027 toimintakatteen valmisteluraamiksi enintään –9,4 milj. euroa ja edellyttää, että vuoden 2027 talousarvio valmistellaan lähtökohtaisesti ylijäämäiseksi siten, että vuosikate kattaa suunnitelman mukaiset poistot ja velkaantumisen kasvu voidaan pitää hallittuna;
3. edellyttää, että toimialat valmistelevat yhteensä 200 000–300 000 euron vuosivaikutteisen realistisen keinovalikoiman erityisesti kiinteistöistä ja palveluverkosta, henkilöstörakenteesta, hankinnoista ja sopimuksista sekä palvelujen järjestämistavoista. Kyse ei ole toimialakohtaisesta automaattisesta säästöprosentista. Jokaisesta toimenpiteestä tulee arvioida euromääräinen vuosivaikutus, vaikutukset palveluihin ja henkilöstöön, toteuttamiskelpoisuus, tarvittava päätöksentekotaso ja toteuttamisen aikataulu;
4. rajata kunnan normaalien nettoinvestointien valmisteluraamin 0,6–0,7 milj. euroon siten, että vesihuollon investoinnit sekä Rautalammin kunnan Asunnonhankinta Oy investointi- ja rahoituskokonaisuudet käsitellään erikseen;
5. edellyttää, että kaikki vähintään 50 000 euron investointiesitykset priorisoidaan ja niiden osalta kuvataan hankkeen kokonaiskustannus, välttämättömyys ja kiireellisyys, käyttötalousvaikutukset, poistovaikutus, rahoitus, mahdollinen ulkopuolinen tuki, keskeiset riskit sekä vaikutus kunnan lainanottotarpeeseen; sekä
6. valtuuttaa kunnanjohtajan ja hallintojohtajan tarkentamaan toimialakohtaisia euromääräisiä valmisteluraameja sekä tarvittaessa kiristämään toimintakateraamia ja sopeutustavoitetta ennen talousarvioesityksen valmistumista, mikäli vuoden 2026 tilinpäätösennuste, verotulo- tai valtionosuusarviot taikka muu talouskehitys heikkenevät olennaisesti nyt arvioidusta.

Raami ei merkitse automaattisia leikkauksia eikä estä toiminnan kehittämistä. Se asettaa talousarviovalmistelulle yhteisen taloudellisen reunaehdon ja edellyttää, että jokaiselle lisäykselle osoitetaan rahoitus, säästö tai muu taloutta tasapainottava vaikutus.