Perustelut
Suomeen laadittiin ensimmäinen ilmastolaki vuonna 2015, jonka korvasi kesällä 2022 voimaan tullut uusi ilmastolaki (423/2022). Ilmastolaissa säädetään ilmastopolitiikan suunnittelusta ja seurannasta sekä kansallisista ilmastotavoitteista ja asetetaan velvoitteita viranomaisille. Uuteen ilmastolakiin on lisätty uudet, koko Suomea koskevat päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Laki on laajentunut koskemaan myös maankäyttösektoria ja siihen on lisätty hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite. Uutta ilmastolakia on täydennetty ja täydennys tuli voimaan 1.3.2023. Lain muutoksen ja täydennyksen myötä ilmastolakiin sisällytettiin velvoite kunnille laatia ilmastosuunnitelmat. Jatkossa laissa säädetään myös ilmastolain mukaisesta muutoksenhausta. (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230108)
Valtuustokaudesta 2025—2029 lähtien kaikkien kuntien tulee laatia tai päivittää ilmastosuunnitelmansa. Jatkossa suunnitelma tulee päivittää vähintään kerran valtuustokaudessa. Suunnitelman hyväksyy valtuusto. Suunnitelma tulee ottaa huomioon myös kunnan toimintakertomuksessa (Kuntalain 115 §)
Ilmastosuunnitelmassa pitää ottaa huomioon ilmastolaissa säädetyt ilmastotavoitteet, jotka ovat hiilineutraaliustavoite 2035 ja vuodelle 2030 asetettu 60 % päästövähennystavoite. Yksittäisellä kunnalla ei kuitenkaan tarvitse olla omaa päästövähennystavoitetta. Suunnitelman tulee sisältää muun muassa kunnan tavoite kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä. Tavoite tulee olla määrällinen, esimerkiksi päästövähennystavoitteen % -luku suhteessa vertailuvuoteen. Lisäksi suunnitelmaan tulee kirjata toimet, joilla saavutetaan asetetut päästöjä vähentämistavoitteet. Kunta voi myös asettaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hiilinieluihin liittyviä tavoitteita ja toimia. Mikäli kunta asettaa sopeutumis- ja hiilinielutavoitteita, tulee niissä ottaa huomioon il-mastolaissa asetetut tavoitteet.
Suunnitelman toteutumista tulee myös seurata ja mm. esittää tiedot kasvihuonekaasujen päästö-kehityksestä. Seurantaan ja kehityksen havainnollistamiseen on olemassa erilaisia työkaluja, kuten SYKE:n päästölaskentatyökalu.
Ilmastosuunnitelma voidaan tehdä yksin tai yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Kuntien yhteiseen suunnitelmaan on sisällytettävä kuntakohtaiset, selkeät tavoitteet ja toimet.
Laukaan kunta on organisoinut kuntayhteistyöneuvotteluja, joissa mukana on Rautalampi, Konnevesi, Hankasalmi, Toivakka ja Luhanka, Myös Muurame on ilmaissut halunsa liittyä kuntayhteistyökeskusteluun. Yhteistyössä laadittavien suunnitelmien suurimpana etuna on resurssien yhdistäminen. Suunnitelmien laadintaan voi saada valtionavusta, omarahoitusosuutta ei ole.
Neuvotteluissa on todettu, että yhteinen hanke on järkevintä käynnistää aikaisintaan vuonna 2024. Ennen konkreettisen työn käynnistymistä kuntien tulee tehdä päätökset ja sopimukset yhteistyöhön ryhtymisestä ja sitouduttava kattamaan työstä syntyvät kustannukset. Kunnat voivat hakea samanaikaisesti valtionavustusta saman sisältöisillä hakemuksilla, mutta jokaisen kunnan tulee jättää itsenäisesti oma hakemus ministeriöön. Hankkeeseen käytettävä raha mitoitetaan valtionavustuksen mukaisesti.
Vaikutusten arviointi:(alleviivattuna)
- Henkilöstövaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
- Lapsivaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
- Ympäristövaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
- Yritysvaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
Ehdotus
Esittelijä
-
Anu Sepponen, kunnanjohtaja, anu.sepponen@rautalampi.fi
Kunnanhallitus päättää, että Rautalammin kunta sitoutuu kuntayhteistyöhön ilmastosuunnitelmien laatimiseksi ja rahoitukseen Rautalammin kunnan osalta. Suunnitelman laatimiseen haetaan valtionavusta, joka kattaa kulut 100 %.
Päätös
Asia vedettiin listalta pois.