Perustelut
Pohjois-Savon liitossa valmisteilla oleva Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 on edennyt ehdotusvaiheeseen. Maakuntakaava 2040 käsittelee seudullisesti merkittävää tuulivoiman tuotantoa, hyvinvoinnin aluerakennetta ja liikennettä. Maakuntakaava 2040 muuttaa ja täydentää voimassa olevaa maakuntakaavaa näiden teemojen osalta. Maakuntakaava 2040 viranomaisehdotus ja ehdotusvaiheen tausta-aineisto ovat nähtävillä liiton verkkosivuilla osoitteessa www.pohjois-savo.fi/aluesuunnittelu/valmisteilla-olevat-maakuntakaavat.html.
Maakuntakaavasta on laadittu kaksi luonnosvaihtoehtoa: VE1 Kyvykäs uudistuja ja VE2 Rohkea kasvaja.
Kaavassa käsitellään seuraavia teemakokonaisuksia:
- aluerakenne, asuminen ja elinkeinojen kehittäminen
- liikennejärjestelmä
- viherverkosto ja luonnon monimuotoisuus
- luonnonvarat
- kulttuuriympäristö
- energia, yhdyskuntatekniikka ja tekninen huolto
- muut teemat
Rautalammin kunnan kunnanhallitus on jo aikaisemmin kokouksessaan 28.3.2022 lausunut maakuntakaavan 2040 toisen vaiheen luonnosvaiheesta seuraavasti:
Kulttuuriympäristö
Maakuntakaavassa esitetään suojeltaviksi kohteiksi rakennuksia, joiden suojeluperusteita on vaikea ymmärtää. Näitä rakennuksia ovat esim. Rautalammin kunnanvirasto ja ns. Virastotalo.
Kaavan tausta-aineistossa olevassa Maisema-aluepäivityksessä on esitetty nimen laajennusta "Juhannusmäen ja Laakkolan kulttuurimaisema-alueelle". Rautalammin kunta toivoo, että uusi nimi olisi ”Juhannusmäen ja Laakkolan sekä Konnekosken, Nipurin ja Törmälän maisema-alueet”, jolloin huomioitua tulisi myös kulttuurihistoriallisesti tärkeä Nipuri, jota nyt on alettu kunnostaa.
Aluerakenne
Luonnos vaihtoehdoista VE1 painottaa kaupungistumista ja asutuksen keskittymistä taajamiin. Rautalammin kunnan asukkaista noin puolet asuu taajama-alueen ulkopuolella. Lisäksi kunnassa on huomattava määrä vapaa-ajan asuntoja, joiden muuttaminen vakituisen asumisen käyttöön on ollut suosittua ja mikä on tuonut kuntaan myös uusia asukkaita. Maaseutukuntien, haja-asutusalueen ja kylien sekä niiden elinkeinojen monipuolinen kehittäminen on tulevaisuudessakin tärkeää myös maakuntamme huoltovarmuuden kannalta.
Energia, yhdyskuntatekniikka ja tekninen huolto
Tuulivoima nousee vahvaksi teemaksi maakuntakaavassa siten, että kyvykkäässä uudistujassa on maakuntatasolla osoitettu isot laajenimistavoitteet tuulivoiman toteutumiselle.Tuulivoima potentiaali selvityksessä Rautalammilta tunnistettiin aivan kunnan lounaisnurkassa oleva potentiaalinen alue, joka on kuitenkin jätetty maakuntakaavaluonnoksessa pois. Nykyisessä maakuntakaavassa on Rautalammille osoitettu Tervalamminvuoren tuulivoima-alue ja vaikka sen sen yleiskaavatyössä on ollut aikaisemmin haasteita, on aika nyt toinen. Nyt tehdyssä selvityksessä Tervalamminvuori ei ole enää mukana. Rautalammin kunnan tahtotilana on kuitenkin saada maakuntakaavaan tuulivoiman toteuttamiselle osoitettuja alueita ja siksi niiden puolesta esitetään maakuntakaavaan sopivia alueita ja mukaan lukien Tervalamminvuoren tuulivoima-alue. Rautalammin kunnan mielestä tuulivoimalle tulee varata riittävästi kehitysmahdollisuuksia myös maakunnan huoltovarmuus huomioiden. Lisäksi tuulivoima-alueiden kehittäminen tulee toteutua tasapuolisesti koko maakunnan alueella.
VE1:ssä on esitetty tuulivoimalarakentamisen rajoitusvyöhykettä kansallispuistojen lähiympäristöön. Rautalammin kunta esittää, että kansallispuistoja ympäröivä suoja-alue voisi koskea myös kaivostoimintaa.
Virkistys- ja matkailuvyöhykkeet
Merkinnällä osoitetaan virkistyksen ja luontomatkailun alueita ja sellaisiksi soveltuvia vähintään maakunnallisesti merkittäviä alueita.
Rautalammin kunnan yksi kehittämistavoite on Etelä-Konneveden kansallispuiston ja muun luonnon monipuolinen hyödyntäminen. Kunta on mukana myös kolmen maakunnan alueelle ulottuvan viiden kunnan (Rautalampi, Suonenjoki, Pieksämäki, Hankasalmi, Konnevesi) yhteisen retkeilyalueen kehittämisessä. Tarkoituksena on kehittää alueen luontomatkailun markkinointia sekä retkeilyalueita ja reitistöjä yhdessä.
Maakuntakaavaluonnoksessa (VE2) virkistys- ja matkailuvyöhyke käsittää tällä hetkellä Rautalammin-Suonenjoen alueen Konneveden rajalle asti, joten mukaan voisi sisällyttää myös Rautalammin eteläiset osat jotka rajautuvat Hankasalmeen ja Pieksämäkeen. Samalla alueeseen tulisi sisällytetyksi virkistyskalastuskohteita (Valkeinen, Mehtiönkoski), joita paikallinen osakaskunta on ollut kiinnostunut kehittämään.
VE1:ssa matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhykkeinä osoitetaan laajemmin kansallispuistojen ja Kuopion kansallisen kaupunkipuiston verkostoa, jolloin paikalliset vyöhykkeet jäävät epätarkoiksi. VE2:n esittämistapa tuo paremmin esille alueelliset erityispiirteet ja virkistysarvot.
VE1:ssa on huomioitu suuntaa-antavasti melonta- ja ulkoilureitit, joiden näkyminen kaavassa olisi alueen luontomatkailun kehittämistavoitteiden mukaista.
Viherverkosto ja luonnon monimuotoisuus
VE1:ssa osoitetaan laaja viherverkosto, jonka lähteenä on Corine -maanpeiteluokat. VE2:n viherverkosto perustuu Natura 2000-alueiden ja luonnonsuojelualueiden muodostamiin kokonaisuuksiin ja niiden keskinäiseen kytkeytymiseen. On järkevää perustaa maakuntakaavan viherverkosto olemassa olevien alueiden varaan ja huolehtia niiden keskinäisestä kytkeytyneisyydestä sekä ehdotuksen mukaisesti täydentää verkostoa tarvittaessa uusilla, uhanalaisten luontotyyppien alueilla tarkempien selvitysten perusteella. Rautalammin kunnan alueella suojelualueverkosto on jo varsin kattava.
Etelä-Konnevedelle sijoittuvan luonnonrauha-aluemerkinnän (ent. hiljainen alue) säilyttäminen maakuntakaavassa on perusteltua alueen luonteen vuoksi
- Turvetuotantoalueet VE1 ei merkitä turvetuotantoalueita / VE2 osoitetaan luvitetut ja toiminnassa olevat turvetuotantoalueet, mikä mahdollistaa turpeen energiakäytön pidemmäksi ajaksi
- Teollisuusalueet: Molemmissa kaavaluonnoksissa esitetään taajamasta erillisenä suurempana teollisuusalueena Toholahti. Merkintätavat eroavat hieman toisistaan, mutta tarkoituksenmukaista säilyttää.
- Maatalouden kehittämisvyöhyke: VE1:ssa on esitetty Sisä-Savon maatalouden kehittämisvyöhyke (marjatalous) joka ulottuu Suonenjoen-Rautalammin-Vesannon alueelle. Merkinnällä osoitetaan elinvoimaisen maatalouden/alkutuotannon ydinalueita. Ote kaavamääräyksistä: ”Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa varmistetaan maa- ja metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toiminta- ja kehittämisedellytykset sekä turvataan hyvien ja yhtenäisten metsä- ja peltoalueiden säilyminen maaseutuelinkeinojen käytössä. Liikennejärjestelmän kehittämisessä tulee huomioida maitotalouksiin suuntautuva raskas liikenne.
Suunnitteluohje: Pitkän aikavälin tavoitteena tulee olla päästöjen vähentäminen mm. lisäämällä nurmiviljelyä, vähentämällä uusien turvemaiden ottamista viljelykäyttöön ja ennallistamalla olevia turvemaiden viljelyalueita. Biomassojen käyttöä biokaasuksi edistetään.”
- Kalanviljely: Maakunnallisesti merkittävät kalanviljelyalueet (Rautalammilla Tyyrinvirta) esitetään vain VE2:ssa. Merkintä tulee säilyttää kaavassa.
- Kylät: VE1:ssä kylät osoitetaan harmaana ruudutuksena pohjakartalla ja kylille ei anneta suunnittelumääräyksiä, vaan niiden kehittäminen katsotaan kuntakohtaiseksi aiheeksi. VE2:ssa taas osoitetaan yleiskaavatasoista suunnittelua vaativat kylät (Rautalammilla Kerkonkoski).
Väestöennusteet ovat laskevat koko maakunnassa. VE2 ottaa huomioon myös kaupunkien ulkopuolisen maakunnan ja sen elinvoimaisuuden, jota myös Rautalammilla pidetään suuressa arvossa. Rautalammilla on myös mahdollisuuksia kunnan työpaikkojen lisäämisen näkökulmasta.
Paikallisten palveluiden säilymistä tulee tukea koko maakunnan alueella samalla tukien haja-asutusalueilla asutuksen säilymistä. Asumisen tila
ja luontoarvot ovat tärkeä henkinen arvo tulevillekin sukupolville, jota ei pelkän kaupungistumisen tukemisella pystytä luomaan.
Nyt ehdotusvaiheeseen annettava lausunto täydentää kunnan aikaisempaa lausuntoa.
Alla maakuntahallituksen keskeisisimmät linjaukset, joiden perusteella maakuntakaavaehdotus laaditaan. Aluerakenteen osalta kaavaehdotukseen yhdistetään luonnosvaihtoehdon ”Kyvykäs uudistuja” yleispiirteinen aluerakenne täydennettynä ”Rohkean kasvajan” kyläverkostolla, jonka valintaperusteena tulee olemaan palveluverkosto, väestö ja kyläyleiskaavoituksen tarve.
Kaavaehdotuksessa kehittämisperiaatemerkintöjä täydennetään muun muassa VT23:lle ja Pieksämäki–Joensuu -radalle osoitettavalla, viitos- ja ysikäytävää vastaavalla kehittämismerkinnällä. Matkailun kehittämismerkinnöissä yhdistetään ”Kyvykkään uudistujan” kohdemaisia merkintöjä sekä ”Rohkean kasvajan” matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhykemerkintöjä. Kansallispuistojen kytkeytymistä kuvaava nuolimerkintä jätetään pois. Viherrakennetta ja sen kehittämistavoitteita kuvaavista merkinnöistä ei luovuta kokonaan, mutta merkintöjen esitystapaa ja ohjaussisältöä kehitetään palautteen perusteella.
Kaavaehdotuksessa liikennejärjestelmä osoitetaan ”Kyvykkään uudistujan” pohjalta. Kaavaehdotukseen lisätään poikittaisraideyhteyksille merkittävästi kehitettävän radan merkinnät. Leppävirralle osoitetaan mahdollisen uuden sataman syväväylän yhteystarve. Myös kestävän liikkumisen (joukkoliikenne, kävely ja pyöräily) edistäminen näkyy kaava- ja suunnittelumääräyksissä.
Tuulivoimapotentiaalien alueiden yhteisvaikutuksia selvitetään ehdotusvaiheessa tarkemmin ja merkintöjä yhteensovitetaan maakuntarajoilla yhteistyössä naapurimaakuntien kanssa. Tuulivoimapotentiaaleja alueita karsitaan täydentävän selvitystiedon perusteella, ja selvästi alle seudullisen rajan jääviä alueita ei osoiteta kaavaehdotuksessa. Puolustusvoimien palautteen perusteella harkitaan omaa merkintää niille tuulivoima-alueille, joilta vaaditaan VTT:n tutkavaikutusselvitys.
Luonnosvaiheessa osoitetusta 30 tuulivoima-alueesta kaavaehdotukseen jää tässä vaiheessa arviolta 22 tuulivoima-aluetta. Näille on toteutettavissa teoreettisesti noin 300 tuulivoimalaa. Sellaisille alueille, joille ei vaadita tutkavaikutusselvityksiä, on maakuntakaavaehdotukseen toteutettavissa noin 190 tuulivoimalaa. Tämä on noin puolet luonnosvaiheessa esitetystä laskennallisesta voimalamäärästä.
Maakuntakaavaehdotus laaditaan kesäkauden aikana. Alkusyksyllä aloitetaan laaja kokonaisvaikutusten arviointi. Kaavaehdotus tullee nähtäville vuoden 2023 alkupuolella.
Kunnan kannanotto koskee erityisesti kohtaa 6 energia, yhdyskuntatekniikka ja tekninen huolto.
Vaikutusten arviointi:(alleviivattuna)
- Henkilöstövaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
- Lapsivaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
- Ympäristövaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
- Yritysvaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
Ehdotus
Esittelijä
-
Anu Sepponen, kunnanjohtaja, anu.sepponen@rautalampi.fi
Kunnanhallitukselle esitetään, että se hyväksyy oheisen lausunnon ohjeistamaan maakuntakaavan luonnosvaihtoehtojen jatkokehittämistä:
Maakuntakaavan pitää olla mahdollistaja, joka kohtelee alueita ja kuntia tasapuolisesti. Esitetyssä maakuntakaava 2040 ehdotuksessa on tuulivoimapotentiaaleja alueita karsittu epäoikeudenmukaisesti. Rautalammin kunnan alueelta on maakuntakaava 2040 luonnosvaiheesta jätetty pois kaikki tuulivoima-alueet. Rautalammin kunnanhallituksen vaatimus on, että myös Rautalammin kunnan alueelle on maakuntakaavassa osoitettava tuulivoimapotentiaaleja alueita.
Vesimatkailusta todetaan, että se on Pohjois-Savon maakunnan vetovoimatekijä, jonka potentiaalia ei ole riittävästi huomioitu. Vesimatkailun kehittämisalueisiin tulee lisätä mahdollisuus Päijänne-Saimaan kanavan toteuttamiselle. Asiaa on aikaisemmin selvitettty lähinnä matkailun näkökulmasta mutta muuttuneen maailman tilanteen takia on nähtävissä kasvanut merkitys matkailutoimialan lisäksi myös vesiteitse tapahtuvassa kuljetusliikenteessä. Myös Keski-Suomen kuntien osalta on herännyt kiinnostusta selvittää Päijänne-Saimaa yhteyttä.
Päätös
Esittelijä täydensi esitystään:
- Maakuntakaavassa vesimatkailun kehittämisalueina osoitetaan maakunnallisesti merkittävät järvialueet rantoineen ja saarineen, joiden kehittämistarpeet kohdistuvat ensisijaisesti järviluontoon liittyvien aktiviteettien, kuten järvimatkailun, veneilyn, melonnan ja kalastuksen edistämiseen.
Vesimatkailun kehittämisalue kulkee kaavaehdotuksessa Suonenjoelta Iisveden ja Niiniveden kautta Kerkonkoskelle ja sieltä Kiesimän kanavalle päättyen siihen. Kehittämisaluemerkintää tulisi jatkaa Pohjois- ja Etelä-Konnevedelle. Rautalammin kuntastrategian mukaisesti kansallispuiston (luonnon) hyödyntämistä lähdetään monipuolistamaan laajassa ylikunnallisessa yhteistyössä. Vesimatkailu on kansallispuiston tärkeimpiä vetovoimatekijöitä.
- Virkistyskalastuskohteisiin tulisi lisätä Myhinpäässä sijaitseva Mehtiönkoski, joka on yksi Rautalammin koskikalastuskohteista ja jonka markkinointia paikallinen osakaskunta on kehittänyt (ks. www.mehtionkalavedet.fi)
- Kaavaluonnoksen mukainen tuulivoiman rajoitusvyöhyke (5 km) Etelä-Konneveden kansallispuiston ympärillä on tarpeellinen etenkin järven itä- ja kaakkoispuolella, missä on myös matkailun kehittämisen potentiaalia. Kunnanhallitus on jo ensimmäisellä lausuntokierroksella esittänyt, että sama rajoitus koskisi myös kaivostoimintaa.
Lisäksi kaavassa tulee huomioida kaikki uusituvien energioiden tuotanto ja niiden vaatimat alueet.
Ehdotus hyväksyttiin täydennettynä.