Perustelut
Suomen itsenäisyyden ajan sankarihautoja ovat sisällissodan (1918) molempien osapuolten kaatuneiden, teloitettujen ja vankileireillä kuolleiden haudat sekä talvi-, jatko- ja Lapin sodan (1939 – 45) vuoksi kuolleiden suomalaisten haudat. Sankarihautausmaita hoidetaan ja ylläpidetään julkisen vallan palveluna, se on osa kansallista kulttuuriperintöä. Sankarivainajien ja sotiin liittyvien muistomerkkien hoitamisvelvoite kuuluu ensisijaisesti seurakunnille ja kunnille. Seurakunnan on pidettävä hautausmaa sen arvoa vastaavassa kunnossa. Vastuu hautausmaakulttuurista kuuluu kaikille, joten on perusteltua, että kunta jakaa vastuun sankarihautojen ylläpidosta seurakunnan kanssa. Myös yhdistysten osallistuminen kunnostushankkeeseen on suotavaa.
Sankarihautausmaita perustettaessa seurakunnat ja kunnat päättivät yhdessä, mitä tietoja menehtyneistä kirjataan hautakiveen. Museoviraston ohjeistuksen mukaan sankarihautojen kunnostuksessa on vältettävä ylikorjaamista, esim. liian voimakkaita puhdistusmenetelmiä. Nimiä voi vahvistaa harkitusti, mutta useimmiten tekstit ovat kaiverrettuja, joten puhtaassa kivessä ne erottuvat valon ja varjon avulla kauniisti. Hautamuistomerkkien hyvä hoito on säännöllistä ylläpitoa.
Rautalammilla sankarihautausmaa sijaitsee kirkkopuistossa. Sankarihautausmaan hautakivet ovat vuosien saatossa likaantuneet ja kivien pintaan on kertynyt sammalta, jäkälää ja ns. mustaa levää. Kiviä on yritetty puhdistaa omatoimisesti, mutta nyt kivet vaatisivat ammattimaista puhdistusta. On tullut ajankohtaiseksi aloittaa hanke sankarihautausmaan hautakivien ja hautausmaan keskellä sijaitsevan ison muistomerkin puhdistamiseksi. Rautalammin ev.lut. seurakunnan kirkkoherra ja kunnanjohtajan ovat keskusteluissaan päätyneet esittämään, että vastuu kustannuksista voitaisiin jakaa puoliksi kunnan ja seurakunnan kesken. Puhdistukseen on haettu avustusta Kirkkohallitukselta. Lisäksi paikallisia yhdistyksiä pyydetään mukaan hankkeen rahoittamiseen.
Puhdistuksesta on pyydetty ja saatu tarjoukset Puijon Kiveltä ja Kaavin Kiveltä. Tarjoukset salaisina liitteinä (Julkisuuslaki § 24, kohta 20). Lisäksi tarjoukset on pyydetty Mikkelin Kiviveistämöltä ja Varpaisjärven graniitilta, jotka eivät antaneet tarjousta.
Kirjainten maalaustarve arvioidaan puhdistuksen jälkeen.
Rautalammin seurakunnan kirkkoneuvosto on tehnyt kokouksessaan 24.2.2026 päätöksen aloittaa puhdistushanke sillä edellytyksellä, että kunta ja yhdistyksiä osallistuu hankkeeseen. Seurakunnan vt. kirkkoherra tekee sopimuksen kivien puhdistuksesta. Hankkeeseen hyväksyttiin lisätalousarvio max. 3 300 euroa.
Suomen itsenäisyyden ajan sankarihautoja ovat sisällissodan (1918) molempien osapuolten kaatuneiden, teloitettujen ja vankileireillä kuolleiden haudat sekä talvi-, jatko- ja Lapin sodan (1939 – 45) vuoksi kuolleiden suomalaisten haudat. Sankarihautausmaita hoidetaan ja ylläpidetään julkisen vallan palveluna, se on osa kansallista kulttuuriperintöä. Sankarivainajien ja sotiin liittyvien muistomerkkien hoitamisvelvoite kuuluu ensisijaisesti seurakunnille ja kunnille. Seurakunnan on pidettävä hautausmaa sen arvoa vastaavassa kunnossa. Vastuu hautausmaakulttuurista kuuluu kaikille, joten on perusteltua, että kunta jakaa vastuun sankarihautojen ylläpidosta seurakunnan kanssa. Myös yhdistysten osallistuminen kunnostushankkeeseen on suotavaa.
Sankarihautausmaita perustettaessa seurakunnat ja kunnat päättivät yhdessä, mitä tietoja menehtyneistä kirjataan hautakiveen. Museoviraston ohjeistuksen mukaan sankarihautojen kunnostuksessa on vältettävä ylikorjaamista, esim. liian voimakkaita puhdistusmenetelmiä. Nimiä voi vahvistaa harkitusti, mutta useimmiten tekstit ovat kaiverrettuja, joten puhtaassa kivessä ne erottuvat valon ja varjon avulla kauniisti. Hautamuistomerkkien hyvä hoito on säännöllistä ylläpitoa.
Rautalammilla sankarihautausmaa sijaitsee kirkkopuistossa. Sankarihautausmaan hautakivet ovat vuosien saatossa likaantuneet ja kivien pintaan on kertynyt sammalta, jäkälää ja ns. mustaa levää. Kiviä on yritetty puhdistaa omatoimisesti, mutta nyt kivet vaatisivat ammattimaista puhdistusta. On tullut ajankohtaiseksi aloittaa hanke sankarihautausmaan hautakivien ja hautausmaan keskellä sijaitsevan ison muistomerkin puhdistamiseksi. Rautalammin ev.lut. seurakunnan kirkkoherra ja kunnanjohtajan ovat keskusteluissaan päätyneet esittämään, että vastuu kustannuksista voitaisiin jakaa puoliksi kunnan ja seurakunnan kesken. Puhdistukseen on haettu avustusta Kirkkohallitukselta. Lisäksi paikallisia yhdistyksiä pyydetään mukaan hankkeen rahoittamiseen.
Puhdistuksesta on pyydetty ja saatu tarjoukset Puijon Kiveltä ja Kaavin Kiveltä. Tarjoukset salaisina liitteinä (Julkisuuslaki § 24, kohta 20). Lisäksi tarjoukset on pyydetty Mikkelin Kiviveistämöltä ja Varpaisjärven graniitilta, jotka eivät antaneet tarjousta.
Kirjainten maalaustarve arvioidaan puhdistuksen jälkeen.
Rautalammin seurakunnan kirkkoneuvosto on tehnyt kokouksessaan 24.2.2026 päätöksen aloittaa puhdistushanke sillä edellytyksellä, että kunta ja yhdistyksiä osallistuu hankkeeseen. Seurakunnan vt. kirkkoherra tekee sopimuksen kivien puhdistuksesta. Hankkeeseen hyväksyttiin lisätalousarvio max. 3 300 euroa.
Ehdotus
Esittelijä
-
Anu Sepponen, kunnanjohtaja, anu.sepponen@rautalampi.fi
Kunnanhallitus päättää osallistua Rautalammin sankarihautausmaan kivien puhdistukseen maksisissaan 3 300 eurolla siten, että Rautalammin kunnan kustannus puhdistuksesta on korkeintaan puolet kokonaissummasta.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Hannu Jyrkkänen jääväsi itsensä ja hän poistui kokoushuoneesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi.