Perustelut
Pohjois-Savon maakuntahallitus on kokouksessaan 26.5.2024 (56 §) hyväksynyt maakuntakaavan luonnoksen asetettavaksi nähtäville. Pohjois-Savon maakuntakaava 2040, 3. vaiheen kaavaluonnos ja valmisteluaineisto ovat alueidenkäyttölain 62 §:n ja maankäyttö ja rakennusasetuksen 30 §:n mukaisesti nähtävillä 4.6.-4.7.2025 Pohjois-Savon liiton verkkosivulla www.pohjois-savo.fi/psmk2040 sekä Maakuntatalolla (Sepänkatu 1, Kuopio) ja Pohjois-Savon kunnissa.
Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 3. vaiheessa käsitellään aurinko- ja tuulivoimaan, sähkönsiirron yhteystarpeeseen, vetytalouteen sekä Pohjois-Savon seudullisesti merkittävään kauppaan liittyviä teemakokonaisuuksia.
Pohjois-Savon maakuntahallitus on pyytänyt lausuntoa mm. kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta. Lausunto pyydetään toimittamaan 4.7.2025 klo 15.00 mennessä sähköisesti osoitteeseen kirjaamo@pohjois-savo.fi.
Vaikutusten arviointi:(alleviivattuna)
- Henkilöstövaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
- Lapsivaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
- Ympäristövaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
- Yritysvaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Milla Saarinen, ympäristötarkastaja, milla.saarinen@rautalampi.fi
Rautalammin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on tutustunut nähtäville asetettuun kaavaluonnokseen ja sen oheismateriaaleihin ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:
Tuulivoimapotentiaali (Pieni Mujumäki)
Alueidenkäyttölain 28 § mukaisesti maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota mm. maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen.
Maakuntakaavaluonnoksessa osoitettu Pienen Mujumäen tuulivoimapotentiaalinen alue sijoittuu Etelä-Konneveden kansallispuiston ja Etelä-Konnevesi -järven läheisyyteen, maakuntarajat ylittävälle luonnon monimuotoisuuskeskittymälle sekä Pohjois-Savon maakuntakaava 2040:n 2. vaiheessa osoitetulle luonnon ydinalueelle. Kaavaselostuksen mukaan maakuntarajoilla olevat luonnon ydinalueet osoittavat myös maakuntien välisiä ekologisia yhteyksiä.
Yksi Etelä-Konneveden kansallispuiston perustamistarkoituksista on ollut Konnevesi-järven ranta- ja saaristoluonnon vesistömaiseman suojeleminen (laki Etelä-Konneveden kansallispuistosta 661/2014).
Kaavaselostuksen mukaan Pienelle Mujumäelle toteutuvien tuulivoimaloiden dominoiva näkyvyys kohdistuu useille vesistöille ja vaikutusalueen maisema on pienipiirteisyydessään herkkää muutokselle. Maisemavaikutusten arviointia tai näkyvyysalueanalyysiä ei ole kaavaselostuksen liitteenä.
Ympäristöministeriön Maisemavaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa -oppaan päivityksen (2024) mukaan dominoivien vaikutusten voidaan arvioida voimaloiden koon huomattavasta kasvusta johtuen ulottuvan 8–10 kilometrin etäisyydellä olevalle lähivaikutusalueelle. Etelä-Konneveden kansallispuistossa retkeillään myös vesillä, jonne hallitsevimmat maisemavaikutukset muodostuisivat. Myös Kalajanvuori lukeutuu uudistetun ohjeen mukaiseen lähivaikutusalueeseen.
Vuoden 2025 alkuun saakka voimassa olleen Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavan lähtökohtana oli, että matkailullisesti merkittävien suurten vesistöjen (mukaan lukien Etelä-Konnevesi) rannoille ei ohjata tuulivoimatuotantoa maakuntakaavalla. Pienen Mujumäen osoittaminen maakuntakaavassa poikkeaisi siten aiemmasta linjasta.
Pieni Mujumäki sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan lintualueen (FINIBA) sekä laajan Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura 2000 -alueen läheisyydessä. Alue on linnuston suojelemiseksi perustettu lintudirektiivin mukainen SPA-alue, jonka suojeluperusteena on useita tuulivoimalle herkkiä lajeja. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan maakuntakaavoituksessa on SPA-alueisiin jätetty viiden kilometrin varoetäisyys. Pienellä Mujumäellä etäisyyttä on 1,6 km. Kaavaselostuksesta ei käy ilmi, milloin maakuntakaavan Natura-tarveharkinta ja mahdollinen Natura-arviointi on tarkoitus tehdä.
Kaavaselostuksen mukaan lähiasutus on pääasiassa rannoille sijoittuvaa vapaa-ajanasutusta sekä toteutumattomia rantarakennuspaikkoja. Maakuntakaavassa tulee huomioida, että lähivaikutusalueelle sijoittuu myös vakituista asutusta niin Rautalammin kuin naapurikuntienkin puolella.
Sähköverkko ja muuntaja sijaitsevat kaavaselostuksen mukaan 20 kilometrin päässä Pienen Mujumäen tuulivoimapotentiaalisesta alueesta, joten pitkä liityntäjohto pirstoisi luontoympäristöä laajalta alueelta. Myös nämä vaikutukset tulee huomioida.
Vuonna 2017 voimaan tulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan on tärkeää, että luonnonarvot ja niiden kannalta tärkeät alueet ja ekologiset yhteydet otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelussa eikä niitä pirstota tarpeettomasti muulla alueidenkäytöllä. Samoin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan on tarpeen kiinnittää huomiota laadultaan ja tavoitettavuudeltaan hyvien virkistysalueiden riittävyyteen ja virkistysyhteyksien jatkuvuuteen.
Pienen Mujumäen alueella on selvää maankäytön ristiriitaa mm. luonnon- ja maisemansuojelun, luontomatkailun ja virkistyksen kanssa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden ja etenkin kansallispuiston vuoksi alueella on maakunnallista ja valtakunnallistakin merkitystä. Alueen luonteen vuoksi alueen soveltuvuus tuulivoiman tuotantoon on tärkeää ratkaista maakuntakaavan tasolla.
Toisaalta on tärkeää huomioida myös, että tuulivoiman luontovaikutuksista on vasta vähän tutkimustietoa, minkä vuoksi mm. Luonnonvarakeskus on korostanut varovaisuusperiaatteen noudattamista suunnittelussa. Luke suosittelee välttämään tuulivoiman sijoittelussa arvokkaimpia luontoalueita kokonaan.
Sähkönsiirron yhteystarve
Sähkönsiirtolinjojen suunnittelussa tulee huomioida luontovaikutukset ja välttää luonnon ydinalueiden sekä ekologisten yhteyksien pirstomista. Harjulinjan suunnittelussa olisi hyvä etsiä sellainen reittivaihtoehto, jossa hyödynnettäisiin jo olemassa olevia johtokäytäviä mahdollisimman paljon ja joka ei halkaise Konnevesi-Kalaja-Niinivuoren ja Haavikkolehto-Keurunmäen Natura-alueiden välistä yhteyttä.
Aurinkovoima
Teollisen kokoluokan aurinkovoima-alueiden sijoittumisella metsäalueille voi olla merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi viherverkoston eheyteen ja hiilinieluihin. Nämä tulee huomioida vaikutusten arvioinnissa. Alueidenkäytön ekologista kestävyyttä voidaan edistää ohjaamalla teollisen mittaluokan aurinkovoimarakentamista pääasiassa muille kuin metsäisille alueille, luonnon ydinalueille ja luonnontilaisille soille. Maakuntakaavassa olisi hyvä huomioida, että myös uuden alueidenkäyttölain luonnoksen 71§ mukaan laadittaessa aurinkovoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa olisi huolehdittava siitä, että aurinkovoimarakentamista ei osoiteta merkittävissä määrin metsämaalle eikä ojittamattomille luonnontilaisille suoalueille. Maakuntakaavan yhteydessä on toteutettu aurinkovoimapotentiaaliselvitys, jonka mukaan Rautalammilla on aurinkovoimatuotannon potentiaalia etenkin kunnan pohjoisosassa entisillä turvetuotantoalueilla ja/tai peltoalueilla.