Perustelut
Pohjois-Savon pelastuslaitos pyytää Itä-Suomen aluehallintovirastolta, hyvinvointialueen kunnilta sekä osallistumis- ja vaikuttamistoimielimiltä lausuntoa Pohjois-Savon pelastuslaitoksen palvelutasopäätökseen 2024 – 2027.
Lausunnot pyydetään Pohjois-Savon hyvinvointialueen kirjaamoon kirjaamo@pshyvinvointialue.fi 3.10.2023 mennessä. Lausuntokierroksen jälkeen palvelutasopäätösesitys tulee kokonaisturvallisuuslautakuntaan käsiteltäväksi 5.10.2023, josta edelleen hyvinvointialueen aluehallitukseen. Lopullinen palvelutasopäätös tulee olla hyvinvointialueen aluevaltuuston hyväksymä 1.12.2023 mennessä.
Hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutason tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia ja muita uhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta valmiuslain 1552/2011, 3 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa ja niihin varautuminen. Pelastustoimen palvelut on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Aluevaltuusto päättää pelastustoimen palvelutasosta. Palvelutasopäätöstä tehtäessä on otettava huomioon kansallisesti merkittävät riskit, selvitettävä alueella esiintyvät uhkat ja arvioitava niistä aiheutuvat riskit sekä määriteltävä toiminnan tavoitteet, käytettävät voimavarat, tuotettavat palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätöstä tehtäessä on otettava huomioon myös laissa pelastustoimen järjestämisestä 613/2021, 8 §:ssä tarkoitetut valtioneuvoston vahvistamat valtakunnalliset strategiset tavoitteet. Päätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Päätöksen tulee olla voimassa määräajan.
Ehdotus
Esittelijä
-
Anu Sepponen, kunnanjohtaja, anu.sepponen@rautalampi.fi
Kunnanhallitus päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon:
Palvelutasopäätös on tärkeä asiakirja, hyvä että kunnilta, jotka ovat lähellä kuntalaisia, pyydetään lausunto. Mutta miksi lausuntoaika on niin lyhyt, että aito osallistaminen ja vuoropuhelu ei ole mahdollista? Asiakirja on pääsosin selkeä, looginen ja helposti luettava.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen pelastuslaitoksen tehtävänä on tuottaa toiminta-alueensa palvelutasopäätöksen mukaiset pelastustoimen palvelut ja hyvinvointialueen määrittelemät ensihoitopalvelut.
Pelastuslaitoksen visio
Pohjois-Savossa on hyvä turvallisuuskulttuuri sekä laadukkaat pelastustoimen ja ensihoidon palvelut koko maakunnan alueella.
Oikeuden käsittelyssä olevista varallaolokorvausten palkkasaatavavaatimuksista tehtiin pakollinen varaus vuoden 2022 tilinpäätöksen yhteydessä. Pakollinen varaus ei siirtynyt rasitteena Pohjois- Savon hyvinvointialueelle.
Nyt vaikuttaakin siltä, että edellä olevat asiat eivät kohtaa pieniä kuntia, kuin juuri varallaolokorvausten maksamisessa.
Palvelusopimuksessa ei enää edes aseteta vähimmäisvastevaatimuksia!!!! Miten toimii ensivaste, jos pienissä kunnissa ei ole varattu resurssia ollenkaan.
Ei myöskään voida hyväksyä ajatusta, että harvaanasuttujen seutujen pelastustoimi voisi olla asukkaidensa vastuulla kuten palvelupäätöksessä viitataan.
Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksessä 2023–2027 ei puhuta enää mitään ryhmänjohtajan varallaolosta eli se näyttäisi ilmeisesti loppuvan. Tämä ei ole hyvä asia pienille kunnille.
Liian suuri huomio keskittyy pelkästään 24/7 paloasemien ongelmien ratkaisemiseen, jopa niin, että niiden kalustoa uusitaan ja vanhakalusto siirretään pienille asemille!!
Pienissä kunnissa sivutoimiset tulevat vähentymään ja loppuvat kokonaan. Kunnille tärkeiden sopimuspalokuntien toiminnan turvaamiseen ei esitetä riittäviä resursseja.
Pienten kuntien tulee vaatia 24/7 ryhmänjohtajapäivystäjä 365, muuten sivutoimiset eivät lähde ilman esimiestä. Keskisuurten asemien minimivahvuus on 2 ja maksimi 4 henkilö. Toimialue Rautalampi, Tervo, Karttula ja Vesanto pahimmassa tapauksessa 2 henkilöä vastaamassa laadukkaan pelastustoimen toteutumisesta.
Palvelutasopäätös jakaa hyvinvointialueen keskusalueisiin, joissa palot pystytään sammuttamaan ja ihmisiä pelastamaan sekä taajama- ja haja-asutusalueisiin, joissa jatkossa kyetään lähinnä jälkisammutustöihin.
1. Keskeiset linjaukset
- Miten varmistetaan hyvä turvallisuuskulttuuri reuna-alueilta, joihin ei ole saatu henkilöstöä enää vuosiin?
- Onnettomuusuhkat ovat alueella erilaiset. Rautalammilla on ikääntynyt väestö, välimatkat pitkät , miten taataan heidän säälliset pelastustoimen palvelut (palo- ja pelastus, ambulanssi)?
- Onko resurssipula hapertanut kokonaisturvallisuutta maaseudulla?
- Onko haja-asutusalueen ihmisen henki ja/ tai kiinteistö vähemmän arvokas kuin ”riskiruuduilla”?
- Pelastustoimella on kehitysmyönteinen ote, voisiko reuna-alueiden paloasemien houkuttelevuutta lisätä ”palvelumuotoilulla” eli että tehtävistä tulisi pelastustoimen henkilöille houkuttelevia, merktiykse3llisä ja mielekkäitä palvelupaikkoja ihmisläheisinä monitoimiosaajina, joiden palkkauksen olisi huomioitu erityispiirteet (”maaseudun pelastaja”!)
- Omatoiminen onnettomuuksien ehkäiseminen kuulostaa jäätävältä, sen sijaan, jos kuntalaisia tuetaan ja autetaan osaltaan ehkäisemään onnettomuuksia, on ok. Ei voi olla niin, että maaseudulla / reuna-alueilla ihmiset jätetään oman onnensa nojaan!
1.2 Tarve
- Mitä konkreettisesti tarkoittaa palvelujen mitoittaminen tunnistettujen riskien perusteella? Onko niin, että missä sattuu ja tapahtuu, palvelut pelaavat, mutta muualla sitten sen mukaan mitä palveluita sattuu liikenemään? Toivottavasti tämän ajattelun ydin ei ole siinä, että muualla esim. reuna-alueilla / haja-asutusalueilla pitää hyväksyä, että apu ei (aina) ehdi?
- Miten sidosyhteistyöryhmä työ ruumiillistuu kuntien osalta, jotka ovat lähellä kuntalaisia?
- Ensihoitopalvelut ovat tärkeitä, ambulanssi ei ole aina saatavilla. Pelastustoimi on monesti tärkeä tuki ja turva maaseudulla, miten jatkossa?
- Miten vapaaehtoiset saadaan sitoutumaan, jos/kun Rautalammilta puuttuu asemavastaava, joka tuntee alueen ja ihmiset? Kasvoton hyvinvointialue voi nopeasti jäädä vieraaksi, isossa organisaatiossa käytänteet voivat tappaa innon ja luovuuden. Pelastuslaitos etääntyy kansalaisista.
- On tärkeää, että pelastuslaitokselle on kiinteä yhteys ”ruohonjuuritasoon”. Silloin, kun kuntalaisten kanssa olla aktiivisesti yhteistoiminnassa, osallistetaan monin tavoin, turvallisuus paranee.
2. Päättyvän palvelutasokauden arviointi
- Onnettomuuskehitys, mikä tilanne kunnittain? Nyt tietoa on vaikea löytää. Aiemmin pelastustoimi antoi kuntaa raportin.
- Valvontatoimet: mikä tilanne? Kehitystarpeita on, miten kansalaisten omatoimisuutta pystytään tukemaan, jos resurssi pelastustoimella riittämätön? ”Pientalojen osalta palotarkastuksia ei ole tehty palvelutasopäätöksen mukaisesti minään vuonna”!
2.6 Ensihoitopalvelut
-” Ensihoitoyksiköiden lisäksi pelastuslaitoksen kaikilta asemilta tuotetaan ensivastepalveluita, jotka ovat porrastettua ensihoitojärjestelmää”- Miten Rautalampi, toimiiko tämä oikeasti ja kaikkina vuorokauden aikana? Miten pystytään vastaamaan pitkien välimatkojen tuomaan haasteeseen??
3. Riskianalyysin tulokset ja johtopäätökset
- Täydentävät sammutusmenetelmät? Mitä nämä, kuka niitä käyttää? Ajatuksena vekkuli, mutta löytyykö niille osaavia käyttäjiä?
- Pienten asemien pitkään jatkuneet resurssiongelmat, onko tarkoitus yrittää taklata tätä ongelmaa, vai onko jo asia hyväksytty ”uutena normaalina”?
4. Palvelutasoa koskevat päätökset palvelualueittain?
- Osaamisen saatavuus eri alueilla, miten hoidetaan?
- Onko todella niin, että haja-asutusalueella tullaan, kun keritään, ei ole edes teoreettisia toimintavalmiusaikoja?? ”saman tasoisia ja yhdenmukaisia palveluja samankaltaisilla alueilla”?? Miten kehitetään toimintaa, jos tavoitetta ei ole?
- Kevytpelastusyksikkö ( s.50)??
- Mikä on olemassa olevien pelastusasemien tulevaisuus, ajetaanko ne vähin äänin alas? Painopisteyksikkö tulee sitten hätiin?
- Moniammatilliset yksiköt voisivat olla yksi ratkaisu, kts. Kaavi
- Ei ole hyväksyttävää toimintaa, että ensin annetaan tilanteen ”kurjistua” pienillä paikka kunnilla, ja sitten nostetaan kädet pystyyn!
- Paljon on erilaisia kehittämisideoita, riittääkö resurssit kehitystyöhön ja löytyykö oikeasti esim. ”toimivat vaihtoehtoiset sammutusmenetelmät”?
4.5 Pelastustoimen väestönsuojelu
- Kunnat tarvitsevat pelastustoimen aktiivista panostusta arjen turvallisuuden kehittämisessä ja väestönsuojelussa.
- Hyvinvointialueen käynnistymisen jälkeen on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Kunnilla ei ole tieto hyvinvointialueen väestönsuojelusuunnitelmista. Onko niitä tarkoitus jalkauttaa + harjoitella? Minkälaiset on suojaväistö- ja evakointisuunnitelmat, vai tarvitseeko kunnan niistä huolta kantaa? Miten yhteensovitetaan, kun ei tiedetä yhteyshenkilöitä? Toivomme, että mahdollisimman pian saadaan kaikkiin kuntiin tämä tieto. (”Hyvinvointialueen konsernilla ei ole vielä väestönsuojeluorganisaatiota, joka vastaisi uusia hallintorakenteita”)
- Suunnitelmassa ihan oikein todetaan, että yhteistoimintaa pitää tiivistää kuntien ja kaupunkien kanssa!
Päätös
Ehdotus hyväksyttii seuraavilla lisäyksillä:
- Palvelutasopäätöksen arviointia heikentää se, että kunnalla ei ole ollut käytössä riskiruutuarviointia ym.tausta-aineistoja. Lisäksi palvelutasopäätös on monelta osin yleisellä tasolla ja ammattikielellä, että maalikon on vaikea päätellä, mitä tarkoitetaan tai miten tavoitteet tulevat toteutumaan.
- Asioiden kuvauksia tulisi tarkentaa niin, että ne avatuisivat myös maallikoille.
- Kunnanhallitus näkee, että sopimuspalokuntien, sivutoimisten ja vapaaehtoisten toiminta tulee turvata, kaikissa olosuhteissa. Varallaolo tulee varmistaa.