Ympäristölautakunta, kokous 18.4.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 16 Ympäristölupahakemuksen käsittely, eläinsuoja, Pekka Markkanen

RauDno-2023-640

Valmistelija

  • Milla Saarinen, ympäristötarkastaja, milla.saarinen@rautalampi.fi

Perustelut

 

 

Asia

Eläinsuojan toimintaa kiinteistöllä Jussila 686-409-15-5 koskevan ympäristölupahakemuksen peruuttaminen, Rautalampi.

 

Hakija

Pekka Markkanen

Kanavantie 50

77930 Kerkonjoensuu

Y-tunnus: 1728933-0

 

Eläinsuojan tiedot

Osoite: Kanavantie 50, 77930 Kerkonjoensuu

Kiinteistö: Jussila 686-409-15-5

Kiinteistön omistaja: Pekka Markkanen

 

Yleiskuvaus toiminnasta

Ympäristölupahakemus koskee olemassa olevaa naudanlihan tuotantoa. Kyseessä on ympäristöluvallisen eläinsuojan tuotantosuunnan muutos, missä tilan emolehmäpihatto muutetaan teurashiehojen loppukasvattamoksi. Samalla tilan eläinmäärä lisääntyy. Muutosta varten tilalle ei rakenneta uusia tuotantotiloja, vaan tuotanto tapahtuu nykyisissä rakennuksissa ja lannanvarastointi nykyisissä varastotiloissa sekä vuokratuissa lantavarastoissa. Muutos ei aiheuta tilan toiminnassa nykyisestä toiminnasta poikkeavia seikkoja. Lupaa haetaan 120 hieholle (12–24 kk) ja 120 vasikalle (6–12 kk). Lisäksi tilalla pidetään viittä hevosta/ponia.

 

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Milla Saarinen, ympäristötarkastaja, milla.saarinen@rautalampi.fi

 

 

HAKEMUKSEN KERTOELMAOSA

 

Toimintaa koskevat luvat

Toiminnalla on voimassa oleva Rautalammin ympäristölautakunnan 14.7.2005 § 35 Pekka Markkaselle myöntämä ympäristölupa enintään 60 emolehmälle, 10 hieholle, 3 siitossonnille ja 60 alle 8 kk ikäiselle vasikalle. Luvan mukainen eläinmäärä vastaa noin 458,3 eläinyksikköä. Toiminnan ympäristölupa on edelleen lainvoimainen, sillä vaikka luvanmukainen eläinmäärä alittaa nykyisin voimassa olevan ympäristönsuojelulain vähimmäiseläinmäärän, sijainti luokitelulla pohjavesialueella edellyttää ympäristölupaa (YSL 28 § 1 mom.).

 

Tilan sijainti ja sen ympäristö

Tila sijaitsee Rautalammilla Sonkarin kylällä kiinteistöllä Jussila 686-409-15-5, noin 23 km:n etäisyydellä Rautalammin kunnan keskustasta. Eläinsuojan tilakeskus sijaitsee Sonkarin ja Kiesimän rantaosayleiskaavan alueella, missä se on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M).

Tilakeskus sijaitsee noin 145 metrin etäisyydellä Kiesimä -järven rannasta. Eläinsuojan keskeiset toiminnot sijoittuvat Säynätharjun (0868608) 1E-luokan pohjavesialueen reunavyöhykkeelle, ns. pohjaveden muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliin. Säynätharjun pohjavedenottamo sijaitsee noin 375 metrin päässä eläinsuojasta.

Säynätharjun pohjavesialueella sijaitsee kaksi suojeltua muinaisjäännöskohdetta, yksi esihistoriallinen työ- ja valmistuspaikka, pyyntikuoppa (Koskelokangas) ja yksi rautakautinen asuinpaikka (Säynätharju), mitkä sijoittuvat noin 665 ja 315 metrin etäisyydelle eläinsuojasta. Eläinsuojan vaikutusalueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita.

Pihattonavetasta on 85 metriä, lantalasta 92 metriä ja lietesäiliöstä 100 metriä lähimpään asuttuun kiinteistöön. Muut lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat yli 100 metrin päässä.

 

 

 

 

 

 

Eläintilat ja tuotanto

Tilan toiminta on naudanlihan tuotantoa. Lupaa haetaan eläinsuojan tuotantosuunnan muutokselle, missä tilan emolehmäpihatto muutetaan teurashiehojen loppukasvattamoksi. Samalla tilan eläinmäärä lisääntyy. Voimassa olevaan lupaan nähden eläinyksikkömäärää kasvaa noin 1,96-kertaiseksi. Muutosta varten tilalle ei rakenneta uusia tuotantotiloja, vaan tuotanto tapahtuu nykyisissä rakennuksissa ja lannanvarastointi nykyisissä varastotiloissa sekä vuokratuissa lantavarastoissa. Muutos ei aiheuta tilan toiminnassa nykyisestä toiminnasta poikkeavia seikkoja.

Lupaa haetaan 120 hieholle (12–24 kk) ja 120 vasikalle (6–12 kk). Lisäksi tilalla pidetään viittä hevosta/ponia. Muutoksen jälkeen tilan eläinmäärä vastaisi noin 898 eläinyksikköä.

Eläinsuojissa on käytössä kestokuivikepohja ja lietelantamenetelmä. Eläimistä 176 lanta kerätään talteen kuivikelantana ja 64 lietteenä. Kuivikelannan varastointiin tilalla on betonirakenteinen lantala (1890 m3), mistä 120 m2 on katettua ja 510 m2 kattamatonta. Katettua alaa voidaan käyttää lantalana, kuivikevarastona tai eläintenpitopaikkana, mistä syystä kuivikelannan varastointiin on kokoaikaisesti käytettävissä 1530 m3. Lantalan sade- ja valumavedet johdetaan viereiseen liete-/virtsasäiliöön (250 m3). Lisäksi tilalla on käytettävissään etälantala- ja lietesäiliötilavuutta (300 ja 350 m3) kiinteistöllä 686-406-2-152.

Kaikki syntyvä lanta käytetään lannoitteena pelloilla. Tila ottaa vastaan lantaa myös muualta noin 300 m3/v, mikä levitetään suoraan pellolle. Säilörehu varastoidaan kokonaan pyöröpaaleissa. Eläinten, lannan ja rehujen kuljetusten määrät ovat keskimäärin 1 krt/vrk.

Tilalla on ympärivuotisesti nautojen käytössä tiivispohjainen ja osin katettu jaloittelualue (katettua 370 m2 ja kattamatonta 250 m2). Jaloittelualueen yhteydessä on myös ruokintakatos (252 m2). Lanta poistetaan jaloittelualueelta viikoittain traktorin etukuormaajalla ja varastoidaan kuivalantalassa. Jaloittelualuetta kuivitetaan säännöllisesti, joten osa nesteestä imeytyy kuivikkeeseen. Alueen valumavedet johdetaan keräyskaivojen kautta lietesäiliöön.

Kesäkaudella teurashiehoja (120 kpl) laidunnetaan vähintään 3,5 kuukauden ajan tilan lähipelloilla sekä kauempana sijaitsevilla laitumilla. Laidunalaa on käytössä vuodesta riippuen yhteensä noin 22 ha. Karjan laidunalueista noin 6,4 ha sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella ja 3,1 ha pohjavesialueen reunavyöhykkeellä. Pihattoon pääsevät eläimet (pihalaitumet) saavat juomaveden pihatosta. Muilla laidunalueilla on painevesi ja juoma-astia sekä siirrettävät ruokintahäkit ns. lisäruokinta.

 

 

Tilalla on  yhteensä 149,7 ha viljelyspeltoa, mistä 43,7 ha omaa ja 106 ha vuokrapeltoa. Lannan levitykseen viljelyspelloista on käytettävissä noin 141 ha. Peltopinta-alasta pohjavesialueella sijaitsee yhteensä 14,27 ha (laidunalueet + viljelyspellot). Kuivikelantaa levitetään ainoastaan pohjavesialueen reunavyöhykkeellä sijaitseville pelloille (4,7 ha).

Tilalla on sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta eläin- ja kasvintuotannossa. Eläinsuoja on liitetty Kiesimän vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon. Vedenkulutus on noin 3,3 m3/vrk. Eläinsuojassa syntyy jätevesiä navetan pesuvesistä (10 m3/v), mitkä johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan yhteydessä ei ole wc:tä.

 

Kemikaalit ja polttoaineet

Tilalla varastoidaan öljytuotteita enintään 800 litraa tiivispohjaisessa varastokopissa. Rehunsäilöntäaineita varastoidaan enintään 1000 litraa aiv-liuos kontissa. Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 6,5 m3. Toinen säiliöstä (1,5 m3) on yksivaippainen ja se on sijoitettu varastokoppiin, missä 3 m3:n betoninen valuma-allas. Toinen säiliöistä on vuodonilmaisulla varustettu kaksivaippasäiliö (5 m3) ja se sijaitsee murskepohjalla.

 

Toiminnassa syntyvät jätteet

Eläinsuojan toiminnassa syntyvien jätteiden keskimääräiset vuosimäärät on esitetty alla olevassa taulukossa:

Materiaali Määrä (kg/v) Käsittely Toimituspaikka
Sekajäte 50 Toimitus poltettavaksi Jätekukko Oy
Maatalouden muovit 2000 Kierrätykseen/ hyötykäyttöön MTK:n muovinkeräys
Jäteöljyt 300   Vaarallisten jätteiden keräys
Muut öljyiset jätteet 30   Vaarallisten jätteiden keräys
Akut ja paristot 50   Vaarallisten jätteiden keräys
Pilaantuneet rehut 5000 Peltolevitys, käyttö lannoitteena Kuivalantala ja viljelyspelto
Kuolleet eläimet 1-3 kpl/v Hävittäminen polttamalla Honkajoki Oy:n raatokeräily

​​​

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

Päästöt vesiin ja pohjaveteen

Jaloittelutarhan rakenteita on parannettu verrattuna alkuperäiseen (alun perin oli asfaltoitu, sittemmin päälle tehty betonivalu). Pintavesien ja sadevesien poisjohtamista pihaton ympäristöstä on tehostettu parantamalla sadevesien ohjausta kaivojen ja ojien kautta. Pihaton välittömässä läheisyydessä olevaa laidunta on lisäksi tarkoitus salaojittaa erittäin tiheällä ojituksella pintavesien poisjohtamiseksi. Salaojitus ei vaikuta pohjaveteen, sillä pohjavesi on tässä kohtaa 8–11 metriä maanpinnan alapuolella. Tilan toiminnassa noudatetaan ympäristösitoumuksen ja hyvän maatalouskäytännön mukaisia ehtoja. Lisäksi pohjavesi on erittäin syvällä ja maaperässä on hyvin tiiviitä savipitoisia kerroksia jo noin metrin syvyydellä maan pinnasta.

Päästöt ilmaan

Lannan ajon yhteydessä syntyy pieniä määriä typpipäästöjä. Normaali eläinsuojan toiminta ei aiheuta päästöjä ilmaan.

Päästöt maaperään

Lietesäiliö- ja kuivalantalatilavuutta on riittävästi. Lannan ajossa noudatetaan hyvää hygieniaa ja huolellisuutta. Lannanlevityskaluston kunnosta huolehditaan. Piha-alueet pidetään kunnossa.

Haju ja melu

Lietesäiliössä on luonnollinen kuorettuma, mikä estää hajujen leviämistä. Lietteen pumppauksen ja sekoituksen sekä kuivalannan ja lietteen levityksen yhteydessä syntyy hajuja, jotka eivät poikkea normaaleista lannanlevitysajan hajuista. Kasvattamon ilmanvaihto vie sisätiloista tulevat hajut riittävän ylös. Toiminnasta ei aiheudu normaalista poikkeavaa melua.

Kemikaalit ja polttoaineet

Polttoainesäiliö 5000 l, vuodelta 2020 on muovinen kaksoisvaippasäiliö. Tarvittaessa tälle tehdään betonialusta, nyt on murskeen päällä. Terässäiliö 1500 l on sijoitettu katokseen, jossa on valuma-allas. Säiliöt tarkastetaan säännöllisesti. Voiteluöljyt yms. säilytetään polttoainekatoksessa tai pajassa. Kasvinsuojeluaineita ei luomutilalla käytetä. Tilalla käytetään turvetta kuivikkeena, joten sitä on aina saatavilla imeytysaineeksi. Tilan koneet huolletaan säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaisesti isännän toimesta.

Eläintaudit

Toimitaan ennaltaehkäisevästi, vierailuja rajoitetaan ja vierailijoilta vaaditaan suojavaatetus. Hygieniasta huolehditaan. Mahdollisen tautiepäilyn kohdalla otetaan yhteyttä eläinlääkäriin.

 

 

Häiriötilanteet

Tilalla on palo- ja pelastussuunnitelma. Rakennuksissa pidetään asianmukaista sammutuskalustoa. Työntekijöille annetaan tarpeelliset ohjeet ja edellytetään huolellisuutta. Sähkökatkosten varalta tilalla on aggregaatti. Mahdollisissa ongelmatilanteissa otetaan yhteys asianmukaiseen viranomaiseen.

Vaikutukset ihmisiin

Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan haitallista vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen. Toiminta on suurelta osin olemassa olevaa toimintaan.

 

Paras käyttökelpoinen tekniikka ja parhaat käytännöt

Yleisesti ottaen tuotannossa käytetään parasta järkevää käyttökelpoista tekniikkaa.​​​

 

Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito

Pohjaveden laatua voidaan tarvittaessa tarkkailla asuinrakennuksen läheisyydessä olevasta käytöstä poistetusta betonirengaskaivosta (24 rengasta, n. 1 m vettä pohjalla). Tai vaihtoehtoisesti tilalle tehdään porakaivo pohjaveden laadun tarkkailua varten.

 

 

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

 

Hakemuksen vireilletulo

Lupahakemus on tullut vireille 5.9.2023.

 

Luvan hakemisen peruste ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 115 a §:n ja lain liitteen 4 kohdan 5) mukaan eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 100 ja alle 500 lihanaudalle, on ilmoitusvelvollinen. Ympäristönsuojelulain 28 § 1 mom. mukaan liitteessä 4 tarkoitettuun toimintaan on kuitenkin oltava ympäristölupa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle.

Rautalammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii ympäristölautakunta (Hallintosääntö, KV 31.10.2023), jolla on toimivalta ympäristölupahakemusten käsittelyssä.

 

Hakemuksen täydentäminen

Hakija on täydentänyt hakemustaan sähköpostilla 27.11.2023 mm. laidunkartoilla ja selvityksellä siitä, miten toiminnassa huomioidaan pohjavesialueella toimiminen sekä esitys pohjaveden laatuseurannan toteuttamisesta.

 

Hakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupahakemuksen vireillä olosta on tiedotettu kuuluttamalla ja kuulutus hakemusasiakirjoineen on pidetty nähtävillä Rautalammin verkkosivuilla kuulutusajan 8.12.2023–15.1.2024. Kuulutus on annettu tiedoksi erikseen eläinsuojan vaikutusalueen kiinteistöille (500 m säde).

 

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana muistutuksia tai mielipiteitä.

 

Lausunnot

Hakemuksesta pyydettiin lausunnot terveysviranomaiselta (Tervon ympäristöterveyshuolto), Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Kiesimän vesiosuuskunnalta. Pohjois-Savon ELY-keskukselta pyydettiin arvio myös vesilain mukaisen luvan tarpeesta. Kiesimän vesiosuuskunta ilmoitti 18.12.2023, ettei jätä lausuntoa.

Terveysviranomainen totesi 31.1.2024 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa:

Asia

Rautalammin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen pyytää Rautalammin kunnan terveydensuojeluviranomaiselta, jona toimii nyt Tervon kunnan ympäristöterveyspalvelut, ympäristönsuojelulain (527/2014) 42 § kohdan 2) mukaista lausuntoa ympäristölupahakemukseen tuotantosuunnan muutoksesta, joka koskee Pekka Markkasen ympäristölupahakemusta Rautalammin kunnassa Sonkarin kylässä tilalla Jussila (kiinteistö 686-409-15-5), osoitteessa Kanavantie 50, 77930 KERKONJOENSUU.

Taustaa

Tilan tuotantosuunnan muutoksessa emolehmäpihatto muutetaan teurashiehojen loppukasvattamoksi. Muutoksen jälkeen tilalla on paikkoja 240 lihanaudalle, joista 120 on 6-12 kk ikäisiä vasikoita ja teurashiehoja on 120 lisäksi 5 hevosta. Muutoksen myötä eläinyksiköiden määrää 473,7 lisääntyy 899 eläinyksikköön.

 

 

Lausunto

Tervon kunnan ympäristöterveyspalvelut toimiessaan Rautalammin kunnan terveydensuojeluviranomaisena lausuu, Rautalammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle
asiassa, joka koskee Pekka Markkasen ympäristölupahakemusta Rautalammin kunnassa Sonkarin kylässä, tilalla Jussila osoitteessa Kanavantie 50, 77930 Kerkonjoensuu, seuraavaa:

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen näkökulmasta eläinsuojan, laidun- ja viljelysmaiden vaikutuspiirissä sijaitseviin talousvesikaivoihin, lähteisiin, puroihin ja vesistöihin sekä vesistöihin johtaviin avo-ojiin tulee jättää riittävät suojaetäisyydet, jotta ei pilata vesistöjen vesiä ja mahdollisten lähistöllä olevien yksityistalouksien talousvesikaivojen talousveden laatua, ja näin aiheuteta terveyshaittaa veden välityksellä. Tila sijaitsee Säynätharjun pohjavesialueella, joka on luokiteltu 1 -luokan pohjavesialueeksi. Tilan välittömässä läheisyydessä sijaitsee Kiesimän vesiosuuskunnan vedenottamo, jonka vedenlaadun tulee täyttää Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista STMa1352/2015 asetetut laatuvaatimukset ja -tavoitteet. Toiminta ei saa aiheuttaa haittaa vesiosuuskunnan talousveden laadulle. Pohjavedenlaatua tulee seurata säännöllisesti. Tarvittaessa olemassa olevan kaivon lisäksi tilalle on perustettava pohjavedenlaadun ja -korkeuden tarkkailuputki. Tarkkailuputkista tulee ottaa vuosittain vesinäytteet, joista tutkittava vähintään bakteerit (E.coli, enterokokit ja koliformiset), nitraatti ja nitriitti sekä ammoniakki. Näytetulokset tulee toimittaa vuosittain myös Rautalammin kunnan ympäristöterveysviranomaiselle, jona nyt toimii Tervon kunnan ympäristöterveyspalvelut (ymparistoterveys@tervo.fi).

Eläimille tulee olla jatkuvasti saatavilla riittävästi vettä.

Vesistöjen ja avo-ojien sijainnista laitumiin ja peltoalueisiin nähden tulee ottaa huomioon alueen alapuolisen vesistön uimaveden (sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta STMa 354/2008) sekä elintarvikkeiden pintakasteluun käytettävän veden laatu (maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista MMMa, 134/2006). Vesien tulee pysyä asetusten mukaiset laatusuositukset ja -vaatimukset täyttävinä.

Lannoitteena käytettävän lannan aiheuttama haju- ja terveyshaitta, vesistöjen kuormitus ja pohjaveden pilaantumisriski tulee minimoida parhaalla käytössä olevalla tekniikalla. Ympäristökeskusten laatiman Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman vuosiksi 2022-2027 laadittujen tavoitteiden toteutuminen tulee saavuttaa. Peltojen ja laidunten lannoitus tulee tehdä sulaan maahan. Kaikkiin mahdollisesti saastuviin kohteisiin tulee jättää riittävät suojaetäisyydet.

 

 

 

 

Tuotannosta aiheutuvasta liikenteestä lähiasutukselle mahdollisesti aiheutuvaa terveydellistä haittaa aiheuttavat toiminnot ja päästöt tulee tehdä siten, että haitta saadaan mahdollisimman vähäiseksi ja lyhytkestoiseksi. Toiminta-aika tulisi valita siten, että pöly, melu ja haju eivät kulkeudu asutukseen päin. Alueella syntyvä melu ei saa ylittää VNp 993/1992 mukaisia yleisiä melutason ohjearvoja lähimmänkään asutuksen piirissä. Tuotannossa ja toiminnassa mahdollisesti sattuneiden vahinkojen varalta täytyy varautua kartoittamaan ja selvittämään vahingon suuruus ja mahdolliset terveyshaitat esim. lietelantavaunun kaatuessa kuljetuksen aikana lähteen, talousvesikaivon, avo-ojan tai puron viereen.

Toiminnassa on otettava huomioon eläintautien ja epidemioiden leviämisen estämisestä ja eläinperäisen jätteen ja riskiaineksen käsittelystä kulloinkin voimassa olevat lait, ohjeet ja määräykset. Lainsäädännöllisten vaatimusten lisäksi on huomioitava tilatason tautisuojaus ja eläintautien vastustaminen eläinliikenteessä ja eläinsuojan toiminnoissa ja osastoinnissa ETT ry:n ohjeiden mukaisesti.

Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan, ettei hänen toimintansa lisää haittaeläinkantaa alueella. Haittaeläinten pääsy ravinnonlähteisiin ja pesiminen rakenteissa tulee estää. Rakenteiden ja laitteiden on oltava helposti puhdistettavia ja desinfioitavia.

Eläinsuojien mitoituksessa on tuotantosuunnan muuttuessa huomioitavavoimassa olevat lait ja asetukset koskien nautojen pitopaikkoja. Pihatossa elävillä eläimillä tulee olla vähintään eläinten kokoa ja lukumäärää vastaava määrä makuutilaa (MMM 405/2017). Karsinoissa/osastoissa pidettävien nautojen tulee päästä yhtä aikaa makuulle, ja niiden on voitava vaivatta kääntyä ympäri (VNa 592/2010). Eläinten on päästävä kulkemaan porteista ja kulkukäytävistä esteettä niin, että vahingoittumisen vaara on mahdollisimman vähäinen. Hätätilanteen sattuessa eläimet on voitava nopeasti ja turvallisesti poistaa eläintiloista. Pihatossa olevalla karjalla kulkukäytävien on oltava sellaisia, että sosiaalisesta arvojärjestyksestä johtuvia käyttäytymishäiriöitä voidaan ehkäistä (VNa 592/2010).

Sairaita ja vahingoittuneita eläimiä varten navetassa on oltava asianmukaiset tilat erilleen ottamista ja hoitotoimenpiteitä varten (VNa 592/2010). Hiehoille ja nuorkarjalle on oltava mahdollisuus järjestää vähintään yksi sairaskarsinatila alkavaa 50 eläintä kohti.

Sairaat eläimet on voitava tarvittaessa jakaa toisistaan erilleen siten, että kaikki eläimet pääsevät syömään ja juomaan esteettömästi. Karsinatilassa on lisäksi oltava eläinten kytkentämahdollisuus ja esteetön kulku ulko-ovelle. Kiinteässä kuivikepohjaisessa sairaille tarkoitetussa ryhmäkarsinassa on oltava tilaa yli vuoden ikäisille hiehoille sairaskarsinassa vähintään 10 m2/eläin karsinan lyhimmän sivun pituuden ollessa vähintään 2,7 m, ja alle vuoden ikäisille hiehoille 6 m2/eläin lyhimmän sivun pituuden ollessa vähintään 2,2 m. Kun sairaskarsinassa on lantakäytävä ja erillinen makuualue, kiinteän makuualueen osuuden on oltava alle vuoden ikäisillä hiehoilla vähintään 3,4 m2/eläin, yli vuoden ikäisillä eläimillä vähintään 6 m2/eläin.

 

Valtioneuvoston nautojen suojeluasetuksen 592/2010 mukaan ruokintapöytätilan on oltava mitoitettu siten, että kaikki eläimet pääsevät yhtä aikaa syömään, mikäli rehua ei ole jatkuvasti tarjolla. Pihatossa ruokintapöydän reunaa on oltava vähintään 70 cm täysikasvuista nautaa kohti ja vähintään 40 cm nuorkarjaan kuuluvaa eläintä kohti. Jos rehua on jatkuvasti tarjolla, täysikasvuisille naudoille on oltava ruokintapöytätilaa vähintään 40 cm ja nuorkarjalle 30 cm.

Juoma-astioita on oltava pihatossa vähintään yksi jokaista alkavaa 20 eläintä kohti ja yli 10 eläimen ryhmissä astioita on oltava aina vähintään kaksi. Juoma-astiat on sijoitettava navettaan siten, että kaikilla eläimillä on esteetön pääsy juomaan (VNa 592/2010). Juoma-altaita käytettäessä altaan reunapituuden on oltava vähintään 100 mm/aikuinen nauta ja vähintään 50 mm/nuorkarjan eläin (MMMa 405/2017).

Muilta osin ei terveydensuojeluviranomaisen näkökulmasta ole sanottavaa Pekka Markkasen ympäristölupahakemusta koskevassa asiassa tuotantosuunnan muutos, ympäristölupahakemus Rautalammin kunnassa Sonkarin kylässä tilalla Jussila, osoitteessa Kanavantie 50, 77930 KERKONJOENSUU”

 

ELY-keskus totesi 1.2.2024 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa:

”Rautalammin kunta on kuuluttanut ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen ympäristölupahakemuksen nähtäville koskien eläinsuojan tuotantosuunnan muutosta kiinteistöllä Jussila 686-409-15-5, osoitteessa Kanavantie 50, Kerkonjoensuu. Hakijana on Pekka Markkanen.

Ympäristölupahakemus koskee olemassa olevaa naudanlihatuotantoa. Tuotantosuunnan muutoksessa tilan emolehmäpihatto on muutettu teurashiehojen loppukasvattamoksi. Kuulutuksessa mainitaan, ettei muutosta varten rakenneta uusia tuotantotiloja, vaan tuotanto tapahtuu nykyisissä rakennuksissa ja lannanvarastointi nykyisissä varastointitiloissa sekä vuokratuissa lantavarastoissa.

Lausuntopyynnön saatteessa Rautalammin kunta pyytää Pohjois-Savon ELY-keskukselta lisäksi arviota vesilain mukaisen luvan tarpeesta (luokitellulla pohjavesialueella sijaitseva toiminta).

Pohjois-Savon ELY-keskus on pyytänyt eläinsuojan voimassa olevan ympäristöluvan nähtäväksi kuulutusmateriaalien lisäksi. Tilalle vuonna 2005 myönnetyn ympäristöluvan mukaan eläinsuojaan on saanut sijoittaa enintään 60 emolehmää, 10 hiehoa, 3 siitossonnia ja 60 alle 8 kk ikäistä vasikkaa, mikä vastaa noin 474 eläinyksikköä. Nyt lupaa haetaan 120 hieholle (12-24kk) ja 120 vasikalle (6-12kk) ja viidelle hevoselle, eli noin 899 eläinyksikölle. Määrästä 120 teurashiehoa laiduntaa vähintään 3,5 kuukautta vuodessa.

 

 

 

 

Pohjois-Savon ELY-keskus lausuu asiasta seuraavaa:

Säynätharjun pohjavesialue on luokiteltu kuuluvaksi 1E-luokkaan.1-luokkaan kuuluvat vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet, joiden vettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli 50 ihmisen tarpeisiin. E-luokkaan kuuluvat pohjavesialueet, joiden pohjavedestä pintavesi tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. E-luokan pohjavesialueilla pohjaveden määrän tai
laadun muutos voi vaikuttaa heikentävästi pohjavedestä riippuvaiseen ekosysteemiin, joten ekosysteemin suojelua koskevat velvoitteet on otettava huomioon myös pohjaveteen kohdistuvan toiminnan arvioinnissa.

Säynätharjun pohjavesialue sijoittuu Pohjois-Konneveden ja Kiesimän vesistön väliselle harjumuodostumalle. Vesistöjen välinen kannas on noin 1 km leveä. Kiesimän vedenpinnan taso on noin +101 m mpy. ja Pohjois-Konneveden noin +96 m mpy. Harjumuodostuman keskiosassa sijaitsee Kiesimän vesiosuuskunnan vedenottamo. Vedenottamolla pohjaveden pinnantaso on noin +99.00–99.50 m mpy. Harjumuodostuman maaperä on keskiosastaan karkeampaa soraa ja hiekkaa. Harjumuodostuma rajautuu koillis-itäpuolella ja lounais-länsipuolella moreenipeitteisiin kallioalueisiin, jotka ohjaavat pinta- ja pohjavesiä harjumuodostumaan. Olemassa olevien tietojen perusteella myös Kiesimän vesistö todennäköisesti syöttää vettä harjumuodostumaan vesistöjen tasoeron takia. Pohjaveden pinnantasotiedot ja Pohjois-Konneveden rannalla oleva pohjaveden purkautumisalue viittaavat myös tähän olettamukseen.

Pohjavesialueen itäosassa, johon ympäristölupahakemuksen mukainen eläinsuoja toimintoineen sijoittuu, on ollut talousvesikaivoja. Talousvesikaivojen vedenpinnantasot ovat olleet korkeammalla kuin pohjaveden pinnantaso vedenottamolla. Jaloittelualue ruokintapaikkoineen sijoittuu pohjavesialueen keskeisemmälle osalle, jossa myös vedenjohtavuudet ovat suuremmat. Jaloittelualue on vedenottamosta lähimmillään noin 170 metrin etäisyydellä. Olemassa olevien pohjaveden pinnantasotietojen perusteella ei voida poissulkea mahdollisuutta, että toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat pohjavesivaikutukset vaikuttavat heikentävästi pohjavesialueen kemialliseen tilaan.

Ympäristönsuojelulain (527/2014, YSL) 17 §:n (pohjaveden pilaamiskielto) mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu voi muutoin olennaisesti huonontua, tai toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä muutoin voitaisiin käyttää taikka toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin voi loukata yleistä tai toisen yksityistä etua.

 

 

 

Valtioneuvosto on antanut asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus 1250/2014). Nitraattiasetuksen 4 § koskee varastointitilojen, jaloittelualueiden ja ruokinta- ja juottopaikkojen sijoittamista. Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilaa, tuotantoeläinten jaloittelualueita ja ulkotarhojen ruokinta- ja juottopaikkoja ei saa sijoittaa:

  1. pohjavesialueelle, ellei maaperäselvitysten perusteella osoiteta, että tällaiselle alueelle sijoittaminen ei aiheuta pohjavesien pilaantumista tai sen vaaraa.

 

Lisäksi nitraattiasetuksen 7 § momentin 7 mukaan jaloittelualueita on hoidettava siten, ettei pinta- ja pohjavesiin aiheudu ravinnepäästöjä.

Ympäristölupahakemuksessa ei ole esitetty sellaista maaperä- ja pohjavesiselvitystä kyseiseltä alueelta, jonka perusteella voitaisiin varmistua siitä, ettei toiminnan sijoittuminen pohjavesialueelle aiheuta pohjavesien pilaantumista, laadun heikentymistä tai sen vaaraa.

Alueelta saatavilla olevien ilmakuvien perusteella eläinten ruokintaalueiden ja jaloittelualueiden pintamaa on osin rikkoutunut. Rikkoutunut kasvipeite suodattaa huonommin karjan laidunalueille joutuneita päästöjä.

Hakemuksen liitteenä olevasta asemapiirustuksesta käy ilmi, että tilalle on rakennettu uusi ruokintakatos vuonna 2020. Samassa liitteessä esitetään katettu lantala, minkä tilavuudeksi on merkitty 1600 m3. Lantala on sijoitettu nykyisen tuotantorakennuksen jatkoksi rakennuksen eteläosaan. Ilmakuvan perusteella katettu ala on pienempi. Asemapiirustus ja hakemuksen sisältö ovat ristiriidassa keskenään tältä osin.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen mielestä ympäristölupahakemusta tulee täydentää pohjaveden ominaisuuksien osalta. Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 7 §:n perusteella, kun ympäristölupaa haetaan eläinsuojalle, joka sijoittuu pohjavesialueelle, tulee hakemukseen liittää pohjavesialuetta koskevat seuraavat tiedot:

  • hydrogeologinen kuvaus pohjavesialueesta
  • selvitys pohjaveden tilasta
  • selvitys maaperän laadusta sekä
  • tiedot pohjaveden pinnankorkeuksista ja virtaussuunnista sekä
  • selvitys toimenpiteistä, joilla estetään päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä muista suunnitelluista pohjaveden suojaustoimenpiteistä

 

Hakemukseen tulee myös liittää selvitys maaperän ja pohjaveden suojelemista koskevista toimista ja pilaantumisriskin perusteella tehtävä arvio maaperän ja pohjaveden tarkkailutarpeesta ja mahdollisen määräajoin toteutettavan tarkkailun aikavälistä. Hakemukseen tulee tällöin myös liittää tarkastelut vaihtoehtoisista sijoituspaikoista pohjavesialueelle sijoittumisen sijaan.

 

Arviona vesilain mukaisen luvan tarpeeseen todetaan, ettei vesilain mukainen tarveharkinta tuo esiin sellaisia lisäarvoa tuovia seikkoja, joilla toiminta voitaisiin ko. alueelle mahdollistaa nykyisillä tiedoilla.

Pohjois-Savon ELY-keskus pyytää ympäristölupahakemuksen lausuttavaksi uudelleen lisäselvitysten tulosten oltua tarkasteltavissa.”

 

Hakijan kuuleminen

Luvan hakijalle varattiin mahdollisuus vastineen jättämiseen annettuihin lausuntoihin. Hakija ei jättänyt vastinetta.

 

Hakemuksen peruuttaminen

Hakija on 13.3.2024 päivätyllä kirjeellä peruuttanut vireillä olevan ympäristölupahakemuksen seuraavasti:

" Ilmoitan vireillä olevan eläinsuojan ympäristölupahakemuksen peruuttamisesta. Toiminta on tarkoitus sopeuttaa voimassa olevan ympäristöluvan puitteisiin.

Rautalammin ympäristölautakunnan 14.7.2005 § 35 myöntämä toiminnan ympäristölupa on tarkoitettu enintään 60 emolehmälle, 10 hieholle, 3 siitossonnille ja 60 alle 8 kk ikäiselle vasikalle. Luvan mukainen eläinmäärä vastaa noin 458,3 eläinyksikköä.

Esitän seuraavanlaista suunnitelmaa teurashiehojen kasvatuksen tuotantokierrolle:

  • lokakuussa tulee n. 75 kpl 6 kk:n ikäistä vasikkaa ja menee teuraaksi loput 30 kpl edellisenä vuonna tulleista = 255-375 ey.
  • marraskuussa tulee samoin 75 kpl 6 kk:n ikäisiä = 75-150 kpl 6-12 kk:n ikäisiä = 255-510 ey.
  • joulu-maaliskuu 150 kpl alle 12 kk:n ikäisiä = 510 ey.
  • huhtikuu 75 kpl alle 12 kk ja 75 kpl yli 12 kk:n ikäisiä = 555 ey.
  • toukokuu 150 kpl yli 12 kk = 600 ey.
  • kesäkuussa 30 kpl teuraaksi = 120 kpl yli 12 kk = 480 ey.
  • heinäkuussa 30 kpl teuraaksi = 90 kpl yli 12 kk = 360 ey.
  • elokuussa 30 kpl teuraaksi = 60 kpl yli 12 kk = 240 ey.
  • syyskuussa 30 kpl teuraaksi = 30 kpl yli 12 kk = 120 ey.

 

Enimmäismäärä vuoden aikana olisi näin toukokuussa max. 600 ey. ja keskiarvo koko vuodelle 440 ey. Lisäksi tilalla pidetään 2-3 ponia/hevosta.

 

 

 

Tarkastus

Viimeisin eläinsuojan määräaikaistarkastus on tehty tilalla 5.5.2023.

 

 

 

LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA

 

Ympäristölautakunnan ratkaisu

Ympäristölautakunta päättää, että Pekka Markkasen 5.9.2023 vireille tulleen eläinsuojan toiminnan ympäristölupahakemuksen käsittely raukeaa, koska hakija on peruuttanut hakemuksensa kiinteistölle Jussila 686-409-15-5.

 

Perustelut:

Hakijan peruutusilmoituksessaan esittämän teurashiehojen kasvatuksen tuotantokierron hetkellinen eläinyksikkömäärän ylitys on yleistä eläinsuojien tuotannossa. Esitetty tuotantokierto vastaa nykyisen olemassa olevan luvan eläinmäärää, kun tarkastellaan eläinmäärän vuosikeskiarvoa.

Tuotantosuunta on muuttunut emolehmistä teurashiehoihin, eikä siinä yhteydessä ole tarvinnut toteuttaa erityisiä muutoksia sisäisin järjestelyin. Lannan tuotanto ehdotetulla eläinmäärällä on laskennallisesti tarkasteltuna (ei huomioitu laidunnusta, valumavesiä, yms.) noin 1380 m3/v. Näin ollen tilan lannantuotanto ei tällä tuotantokierrolla lisääntyisi voimassa olevaan lupaan nähden, sillä vastaava arvo on ollut 1834,7 m3/v.

Ennalta arvioituna toiminnan ympäristövaikutuksissa ei tapahdu merkittävää muutosta aikaisempaan nähden, kun toimintaa harjoitetaan voimassa olevan Rautalammin ympäristölautakunnan 14.7.2005 § 35 myöntämän ympäristöluvan puitteissa.

 

 

Sovelletut oikeusohjeet

  • Ympäristönsuojelulaki (527/2014)
  • Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)
  • Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

 

 

 

Päätöksestä tiedottaminen

Päätös: Hakija (sähköisesti)

Päätöksen tiedoksianto:

  • Pohjois-Savon ELY-keskus (sähköisesti)
  • Tervon ympäristöterveydenhuolto (sähköisesti)
  • Kiesimän vesiosuuskunta (sähköisesti)
  • Vaikutusalueen kiinteistöt (kirjeellä)

 

Päätöksen julkinen kuulutus verkkosivuilla:

Päätös olennaisine liitteineen pidetään nähtävillä Rautalammin kunnan verkkosivuilla (www.rautalampi.fi) 19.4.–27.5.2024.

 

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Käsittelymaksu 550 €.

Tämän päätöksen käsittelystä peritään Rautalammin kunnan ympäristönsuojelun maksutaksan (Ymp.ltk. 15.2.2024 § 9) mukainen maksu, maksutaulukko: pohjavesialueen eläinsuoja. Taksan 7 §:n perusteella 3 §:n mukaisesta maksusta peritään 25 prosenttia.

 

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy 27.5.2024. Tarkemmat muutoksenhakuohjeet ilmenevät liitteenä olevasta valitusosoituksesta.

Päätös

Ympäristölautakunta päättää, että Pekka Markkasen 5.9.2023 vireille tulleen eläinsuojan toiminnan ympäristölupahakemuksen käsittely raukeaa, hakijan oman peruutushakemuksensa johdosta.


Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS 

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea kunnallisvalitusta vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen. Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, valvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kunnallisvalitus tehdään hallinto-oikeudelle.

Valitusviranomainen:

           Itä-Suomen hallinto-oikeus

           PL 1744 (Minna Cantinkatu 64)

           70101 KUOPIO

           Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi

           Faksinumero: 029 56 42501

           Puhelinnumero:029 56 42500

Muu valitusviranomainen:(vesilain- ja ympäristönsuojelulain asiat)

           Vaasan hallinto-oikeus

           PL 204

           65101 VAASA

           Puhelin: Kirjaamo 029 56 42780

           Faksi: 029 56 42760

           Sähköposti: vaasa.hao(at)oikeus.fi

Valitukset voi tehdä myös hallinto- ja ertyistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus2.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaikaa on 30 päivää. Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessaä tavallista sähköoistä tiedoksiantoa asianosasisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksen tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on ollut nähdävillä yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valistusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. 

Valituskirjassa on ilmoitettava

  •  päätös, johon haetaan muutosta
  •  miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  •  muutosvaatimuksen perusteet

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. 

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valistusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. 

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. 

Valituskirjaan on liitettävä:

  • päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna
  • todistus siitä päivästä, josta valitusaika on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukiolon päättymistä. Omalla vastuulla asiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valituskirjat on lähettevä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Muutoksenhakuasiakirjan vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään ja mitä oikeusministeriön asetuksella (31.12.2018/1383) on tarkistettu. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei tuomioistuinmaksulain 9 §:n nojalla peritä. Maksua ei myöskään peritä tuomioistuinlain 5 §:ssä erikseen säädetyissä asioissa eikä saman pykälän 15- kohdan perusteella myöskään asioissa, joiden käsittely tuomioistuimessa on muualla laissa säädetty maksuttomaksi. Maksu on valituskirjelmäkohtainen. 

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Rautalammin kunnan neuvonnasta, Kuopiontie 11, 77700 Rautalampi, sposti: rautalammin.kunta@rautalampi.fi ja puhelin 040 164 2000. Kunnanvirasto on avoinna ma-pe klo 9-15.