ERIÄVÄ MIELIPIDE 1/4
Kunnanhallituksen kokous 25.11.2024, 251 §: Vastine Kerkonjoen kouluasiassa hallinto-oikeudelle
Rautalammin kunta on kirjoittanut vastineen Pekka Markkasen tekemään valitukseen Kerkonjoen koulun lakkauttamisesta. Vastinetta ei voi hyväksyä, koska vastineessa on puutteita ja asioita on jätetty kertomatta sekä osa asioista ovat epätosia. Kerkonjoen lakkauttaminen ei ole alkanut vuonna 2021, vaan 2024 huhtikuun YT-menettelyjen vuoksi. Vuoden 2021 aloitettu koulun lakkautus päättyi valtuuston kokouksen päätökseen, että koulun tilannetta tulee arvioida uudelleen.
Liitteistä puuttuvat kaikki eriävät mielipiteet perusopetuksen kouluverkko pykälistä eli
•
Hyvinvointilautakunnan kokous 10.9.2024: § 69 Perusopetuksen kouluverkko,
•
Kunnanhallituksen kokous 16.9.2024: § 179, Perusopetuksen kouluverkko sekä
•
Kunnanvaltuuston kokous 23.9.2024: § 52, Perusopetuksen kouluverkko
1.
Valmisteluprosessin lainmukaisuus
Kantajan esittämää väitettä on pidettävä totena, että kunnanhallituksen päätös yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä olisi samalla tarkoittanut Kerkonjoen koulun lakkautusprosessin aloittamista.
Kunnanvaltuuston kokouksessa sivistys- ja hyvinvointijohtaja (jatkossa hyvinvointijohtaja) ilmoitti Perusopetuksen kouluverkko 52 § kunnanhallituksen edustajat nimillä, jotka ovat olleet hyväksymässä yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta Rautalammin kunnassa, ja tämä on tarkoittanut sa-malla Kerkonjoen koulun lakkauttamisesta hyvinvointijohtajan mielestä. Tästä syystä hyvinvointi-johtaja on tuonut Kerkonjoen koulun lakkauttamisen esille ja soittanut asiasta vanhemmille kerto-akseen tilanteen.
Kunnanhallituksen kokouksessa 15.5.2024, 123 § ei käsitelty Kerkonjoen koulun lakkauttamista. Kunnanhallituksen kokouksessa on kirjattu ja päätetty, että yhteistoimintamenettely ja -neuvottelu (jatkossa YT-menettely) ulottuu koko kunnan organisaatioon ja henkilöstöön. YT-menettelyjen kos-kettamisesta yksittäistä koulua kohtaan ei kunnanhallituksen kokouksessa sovittu. Yhteistoiminta-menettelyssä ei esimerkiksi käsitelty henkilöstön lomautuksia ollenkaan eikä niitä myöskään näin ollen toteutettu. Hyvinvointijohtaja päätti säästötavoitteen vuoksi esittää koulun lakkauttamista ta-louden korjaamiseksi nopeasti.
Perusopetuksen kouluverkkoselvitys esitettiin luottamushenkilöille erillisenä projektina nimeltä UKK 3.0 ja tässä kouluverkkoselvityksessä tarkastellaan palveluverkko kokonaisuutena. UKK 3.0 tulee vastata vähenevän lapsimäärän kouluverkko kunnassa sekä yhteistyössä useamman kunnan kanssa.
YT-neuvotteluiden aloittamispäätöksen jälkeen kesken UKK 3.0 projektin kuntalaisille järjestetyissä kuntalaisilloissa hyvinvointijohtaja sekä Matti Lohen koulun rehtori ilmoittivat Kerkonjoen koulun lakkautuksesta. Lakkautusta perusteltiin talouden näkökulmasta. Vaihtoehtoina oli ainoastaan, että Kerkonjoen lapset siirretään kirkonkylälle Matti Lohen kouluun tai Matti Lohen koulusta lapsia
siirretään Kerkonjoen koululle. Hyvinvointijohtajalle oli aivan sama, kumpaanko suuntaan lapsia siirretään, mutta tämä oli ainoa jäljelle jäänyt vaihtoehto heidän mielestään tässä taloudellisessa tilanteessa. Heiltä kysyttiin tilaisuudessa, että tehtäisiinkö lakkauttamista nyt, mikäli YT-menettely-jen säästötavoitetta ei olisi ja kumpikin vastasivat, että ei tehtäisi, vaan koulu jatkuisi UKK-selvitykseen saakka noin vuoteen 2028. Kuntalaisilloissa ei kuntalaisia todellisuudessa kuunneltu, vaan tuotiin kesken kouluverkkoselvityksen lakkauttamispäätös.
Lopulta kuntalaisilloissa kuntalaisille selvitettiin, että koulu lakkautetaan, koska ei Kirkonkylältä huoltajat halua lapsia Kerkonjoelle. Tämän jälkeen kuntalaiset ja Kerkonjoen koulun henkilöstö
ehdottivat, että Kerkonjoella jatkaisi luokat 1–4. Tämä kuntalaisten sekä henkilöstön esitys ei käy-nyt hyvinvointijohtajalle, eikä asiasta keskusteltu. Tarkastuslautakunta arviointikertomuksessaan ei esitä Kerkonjoen koulun lakkauttamista, vaan kouluverkon tarkkaa analysointia. Tämä siis YT-menettelyistä irrallinen huomio tarkastuslautakun-nalta.
YT-menettely päätettiin aloittaa ja koskemaan koko kunnan organisaatiota ja henkilöstöä. Hyvinvointijohtajan käsitys kunnanvaltuuston kokouksessa 23.9.2024 kuitenkin oli, että yt-menettely tarkoitti Kerkonjoen koulun lakkauttamista. Yhteistoimintamenettelyssä ei siis ollut hänen mielestään muuta vaihtoehtoa kuin koulun lakkautus. Kantajan esittämää väitettä on pidettävä totena, että kunnanhallituksen päätös yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä olisi samalla tarkoittanut Kerkonjoen koulun lakkautusprosessin aloittamista.
2.
Kuntalaiskuulemisten toteuttaminen
Keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia kuntalaisille järjestettiin, samoin kuntalaisraati eli pyöreän pöydän työryhmä, lasten kuuleminen sekä henkilöstön kuuleminen. Nämä tilaisuudet liittyivät osaltaan käynnissä olevaan UKK 3.0 projektiin eivätkä siis todellisuudessa olleet koulun lakkauttamisen vuoksi järjestettyjä kuulemistilaisuuksia, vaikkakin niissä alettiin keskustelemaan lakkauttamisesta YT-menettelyn aikana.
Kuntalaisiltoja oli neljä kappaletta ja olivat saman sisältöisiä. Kuntalaisilloissa hyvinvointijohtaja sekä Matti Lohen koulun rehtori sanoivat, että vaihtoehtoja on kaksi: siirtyvätkö lapset Kerkolta kirkonkylälle vai kirkonkylältä Kerkonjoen koululle. Viranhaltijat esittivät Power Point-esityksensä, mutta todellista kuulemista ei tapahtunut.
Kuntalaisraati eli pyöreän pöydän työryhmä kokoontui myös muutaman kerran. Siellä ei puhuttu Kerkonjoen koulun lakkauttamisesta, vaan tämä tuli esille vasta pidettyjen kuntalaisiltojen viime metreillä. Työryhmässä oli vaihtoehtoja ja UKK3.0 -hanke sai eniten kannatusta. Rahoitus hankkeelle saatiin kesällä 2024, mutta tämä vaihtoehto ei enää käynytkään viranhaltijoille. Hankkeen kautta olisi päässyt kokeilemaan etäopetusta naapurikuntien kanssa, mutta tämäkään ei käynyt enää, että Kerkonjoen koulu olisi ollut tässä mukana. Tätä etäkoulukokeilua esitettiin hyvinvointilautakunnan ja kunnanhallituksen keskusteluissa, mutta se ei ollut mahdollista. Tällä hetkellä investointiosassa on hankinnat laitteisiin etäkoulukokeiluun.
Henkilöstöä on kuultu, mutta heidän esille tuomansa vaihtoehto, että Kerkonjoen koulussa jatkaisi luokat 1-4 hylättiin käsittelemättä. Kuntalaisetkin olivat viime kädessä suostuvaisia tähän ratkaisuun, mutta se ei ollut enää vaihtoehtona hyvinvointijohtajan esityksissä.
Lasten ja nuorten kuuleminen toteutettiin UKK 3.0 projektin osalta, mutta ei Kerkonjoen koulun lakkautuksesta. Yhteenvedosta ei saa selvyyttä siitä, että montako oppilasta kuultiin Kerkonjoen koululla ja kuinka monta lasta ja nuorta Matti Lohen koululta. Kuulemisessa sivistysjohtajan 7 eri ratkaisuvaihtoehtoa esiteltiin vain Matti Lohen koulun yläkoululaisille ja heitä pyydettiin pohtimaan eri ratkaisuvaihtoehtoja. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan käyty Kerkonjoen koulun oppilaiden kanssa, joita tämä asia eniten kosketti. Tämä kertoo siitä, että kyseessä oli laajan kouluverkkoselvityksen kuulemisesta.
Vastineesta näkee, että erilaisia dokumentteja on useita ja hyvinvointijohtaja on tehnyt hallinnol-lista työtä, mutta Kerkonjoen koulun lakkauttaminen tehtiin kesken UKK 3.0 kouluverkkoselvityksen erillisenä YT-menettelyjen toimenpiteenä eikä päällekkäisten asioiden vuoksi ole selkeästi kuntalai-sille esillä päätöksenteon kaksi eri prosessia. Tästä syystä kuntalaisten, Kerkonjoen koulun henkilöstön ja osaksi myös Kerkonjoen koulun lasten mielipiteet ja toiveet on sivuutettu koulun lakkautta-mispäätöksessä. Näin ollen vaihtoehdot ja koulun lakkauttaminen on ollut ainoastaan suppea hy-vinvointijohtajan mielipide päätökseksi. Kuntalaisetkin ymmärsivät, että näin ei voi jatkua pitkällä aikavälillä, mutta heillä oli toive, että koulu voisi jatkaa vielä muutaman vuoden, jolloin laaja koulu-verkkoselvitys (UKK 3.0) tulisi päätökseensä ja koko kunnan kouluverkko saataisiin lopulliseen muotoonsa.
Kunnanhallituksen kokouksessa 25.11.2024 korostettiin kunnan vastineen seuraavaa kohtaa: ” Hy-vinvointilautakunnan jäsenille postitettiin kouluverkkoselvitysdokumentin luonnos kommentoita-vaksi kesäkuun lopussa 2024 (liite 12)”. Hyvinvointijohtaja lähetti kouluverkkoselvitysdokumentti-luonnoksen sähköpostitse 26.6.2024, klo 16.11. Sähköpostin liitteenä oli kouluverkkoluonnoksen sisällysluettelo (2 sivua). Hyvinvointijohtaja lähetti 8.8.2024 klo 19.14 sähköpostin hyvinvointilautakunnan sekä kunnanhallituksen jäsenille, jossa kertoi, että kesäkuun lopulla lähettämässä koulu-verkkoselvitystekstin aukeamisessa oli ongelmia ja nyt hän lähetti sen uudestaan. Todellisuudessa kouluverkkoselvitysdokumentti tuli lautakunnan jäsenille 8.8.2024.
Liitteessä 13 todetaan, että nykyinen kouluverkko ei ole mahdollinen pitkällä aikavälillä. Kohdassa 5 kerrotaan kuntarajat ylittävästä yhteistyöstä perusopetuksessa ja kerrotaan, että tämä yhteistyö voitarjota merkittäviä mahdollisuuksia ja etuja. Tällaiseen yhteistyöhön saatiin hankerahoitusta ja esi-tettiin, että tämä mahdollistaa kokeilun myös Kerkonjoen koululla. Tämä ei kuitenkaan YT-menette-lyjen vuoksi hyvinvointijohtajan mukaan ollut mahdollista. Nyt kaksi kuukautta myöhemmin tämä onkin mahdollista Matti Lohen koululla.
Osallistamista ja kuulemistilaisuuksia sekä työryhmä on perustettu, mutta kuntalaisten mielipiteillä, ajatuksilla ja toiveilla ei ollut merkitystä. Ensimmäisestä kuntalaisillasta alkaen 2 vaihtoehtoa saneltiin sivistysjohtajan ja Matti Lohen koulun rehtorin toimesta. UKK 3.0-selvitykseen ei sisältynyt Ker-konjoen kouluverkon lopettamista ennen selvityksen toteuttamista ja valmistumista.
3.
Päätöksenteon kannalta olennainen talousdata: talouden kokonaiskuva/ kuluvan tilikauden talousseuranta
Tätä kouluverkkoa perustellaan strategisesta talouden näkökulmasta. Olemme olleet vuoden tilanteessa, että emme ole saaneet luotettavaa tietoa kunnan tämänhetkisestä taloudellisesta tilanteesta. Olemme saaneet kuukausittaisen raportin huhtikuusta alkaen, mutta joka johtavat viranhaltijat ovat sanoneet, etteivät luvut pidä paikkaansa. Kuukausien 1–4 osavuosikatsaus hy-väksyttiin niin, että luvut eivät ole oikein. Kuukausien 1–8 oli sama tilanne ja kerrottiin, että syyskuun luvut tulevat olemaan. Talouden tunnusluvut ovat olleet epäselvät ja tämän vuoksi taloudellisen tilanteen selvitystä pidettiin tärkeänä. Päättäjien tulee arvioida kunnan kokonaisti-lannetta. YT-menettelyissä Kerkonjoen koulusta saatu 150.000 euron säästö menetetään talousarviossa 2025. Talousarviossa esitettiin kunnanhallitukselle kokouksessa 25.11.2025 menojen kasvua yli miljoona euroa vuoteen 2024 verrattuna. Vastineen väitettä siitä, että kunnan taloudellinen tilanne ei olisi parantunut yt-menettelypäätöksen jälkeen ei voi pitää luotettavana. Tämä ei lukujen mukaan pidä paikkaansa, sillä kunnanhallituksessa 25.11.2024 esitettävä taloudenseurannan raportti osoittaa ylijäämää lokakuun loppuun mennessä jo peräti 688.650 euroa. Rautalammin kunnan taloudellisesta tilanteesta ei ole olemassa luotettavaa tietoa. Näin ollen perusteita Kerkonjoen koulun lakkautuspäätökselle ei ole. Samalla sivistystoimi esittää jatkuvia lisämäärärahahakemuksia. Ristiriita puheiden, tekojen ja lukujen välillä on suuri.
Luottamushenkilöt eivät ole saaneet luotettavaa kokonaiskuvaa taloudellisesta tilanteesta. Syyskuun tuloslaskelma on saattaa olla oikein. Päätös koululakkauttamisesta ei perustu todelliseen talouden tilanteeseen.
4.
Koulukiinteistöä koskeva päätöksenteko
Kunnanvaltuuston tulee katsoa kunnan taloutta kokonaisuutena, mutta tässä koulu/ palveluverkko-selvityksessä kunnan taloudellista tilannetta ei kuulemma tarvinnut huomioida, vaan päätetään pelkästään koulun lakkauttamisesta. Mahdollista tyhjän koulukiinteistön käyttötarkoitusta pyydet-tiin selvittämään eli mitä vaihtoehtoja kiinteistölle on jatkossa, mutta tämä ei hyvinvointijohtajan mukaan kuulunut asiaan.
Mikäli kiinteistölle ei löydy uutta käyttötarkoitusta, niin alas kirjattavaa tulee noin 2 miljoona euroa. Tämä vaikuttaa kunnan taloudelliseen tilanteeseen merkittävästi. Koulun lakkauttamispäätös on yksittäinen toimenpide eikä esitetty säästö vastaa todellisuutta, kun asiaa ei ole selvitetty laajamit-taisesti matriisissa eri toimialojen välillä. Tästä kertoo eri toimialojen lisämääräraha hakemuksetkin.
Kiinteistölle tulee tehdä vaihtoehtoisia käyttösuunnitelmia jo ennen koulutoiminnan lakkautuspäätöstä. Ei suunnitelmien tekeminen ja vaihtoehtojen kartoittaminen ole riippuvainen toisesta päätöksestä. Vaihtoehtoja kiinteistön jatkokäytölle tulisi käytännössä olla olemassa jatkuvasti, jotta yhden toiminnan lakatessa voidaan siirtyä seuraavaan. Tällainen toimintatapa, jossa pitää ensin tehdä yksi päätös, jotta voi edes ruveta suunnittelemaan seuraavaa, on todella lyhytkatseista ja pahimmassa tapauksessa tulee kunnalle erittäin kalliiksi.
5.
Rautalammin kunnan vastustava kanta täytäntöönpanokieltoon
Kunnan peruste vastineessa on vähintäänkin erikoinen. Kunta ei ole varautunut, että asiasta valitettaisiin. Nyt perusteena on koulukuljetuksen kilpailutus eikä lasten ja nuorten oikeuksien ja tasaarvoisuuden toteutuminen tai kuntalaisten kuuleminen kouluverkkoselvityksessä.
Rautalammilla 26.11.2024
Jussi Herranen Tiina Puranen
Jussi Herranen Tiina Puranen
kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja ,kunnanhallituksen II varapuheenjohtaja