Ympäristölautakunta, kokous 3.10.2024

Perustelut

Asia

Päätös maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaisesta lupahakemuksesta, soran ja hiekan ottotoiminnan jatkaminen, Papinniemi 686-406-18-47, Rautalampi.

Hakija

Kohdetiedot

------------------------------------------------------------------------------------------------------

Vaikutusten arviointi:(alleviivattuna)

• Henkilöstövaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
• Lapsivaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
• Ympäristövaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
• Yritysvaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta

------------------------------------------------------------------------------------------------------

HAKEMUKSEN KERTOELMAOSA

Hakemus koskee toiminnanharjoittajan soran ja hiekan ottotoiminnan jatkamista Kerkonjoensuun Vihtajärvellä kiinteistöllä Papinniemi 686-406-18-47. Kiinteistö on yrityksen nimissä, jonka kanssa hakija on tehnyt kirjallisen sopimuksen maa-ainesten ottotoiminnasta.

Alueella on ollut maa-aineksen ottotoimintaa jo pidemmän aikaa. Alueella voimassa ollut maa-aineslain mukainen lupa (Ymp.ltk. 11.12.2014 § 62) 40 000 k-m³ kokonaisottomäärälle on päättynyt 31.12.2023. Maa-ainesluvan kokonaismäärästä on jäänyt vielä ottamatta 29 634 k-m³. Aiemman luvan ottoaluerajauksen länsipääty (n. 0,5 ha, ottoalueen läpi kulkevan sähkölinjan (20 kV) länsipuoli) on hyväksytty maisemoiduksi 13.11.2023 päivätyssä tarkastuskertomuksessa, eikä siten sisälly haettavaan toiminta-alueeseen. Ottoaluetta laajennetaan kuitenkin aikaisempaan nähden itään päin. Naapurikiinteistön rajaan jätetään vähintään 10 metrin suojavyöhyke.

Kiinteistö sijaitsee Rautalammin kunnan Sonkarin ja Kiesimän rantaosayleiskaavoitetulla alueella, missä kiinteistö on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat tiloilla Rinne (686-409-6-8) ja Ahola (686-406-18-44), noin 60 ja 370 metrin etäisyydellä ottoalueesta etelään ja pohjoiseen. Toiminta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alue on maastollisesti kumparetta, jossa on noin 90 vuotta vanhaa mäntymetsää. Ottoalueen pohjoispuolella sijaitsee Kangasniemen kivikautinen muinaisjäännösryhmä (sm 33.573). Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin vesistöalue, Vihtajärvi, sijaitsee ottoalueen länsipuolella noin 330 m etäisyydellä.

Toiminta-alueen pinta-ala on noin 2,2 ha ja alueelta otettavissa oleva maa-ainesmäärä 40 000 k-m³. Lupaa haetaan 10 vuoden ajaksi, jolloin vuotuinen menekki on keskimäärin 4000 k-m³. Haettava alin ottotaso on +105,5 (N60), jolloin ottosyvyys vaihtelee 7 - 9 metrin välillä. Pohjaveden pinnantasoa on seurattu vuosien 2014 - 2024 aikana ottoalueella olevasta pohjavesiputkesta. Ylin pohjavesipinta on havaittu tasossa +103,48 (N60). Ylimmän havaitun pohjavesipinnan yläpuolelle jätetään vähintään kahden (2) metrin suojaetäisyys. Lähin vesikaivo sijaitsee ottoaluekiinteistön eteläpuolella olevan kiinteistön pihapiirissä.

Ottamiseen käytetään tavanomaisia maarakennuskoneita. Materiaalin jalostamiseen voidaan käyttää tavallista seulaa ja tilapäisesti voidaan toteuttaa myös koneellista seulontaa. Jalostetut ainekset kuormataan yleensä heti, mutta tarvittaessa materiaalia varastoidaan ottoalueella jo otetun montun pohjalla ja alueelle johtavan tulotien varressa. Maa-aineksen kuljettamiseen käytetään olemassa olevaa tiestöä ja kulku alueelle tapahtuu Vihtalahdentien liittymän kautta. Toiminta-alueelle ei tulla sijoittamaan tai varastoimaan polttoainesäiliöitä tai muitakaan kemikaaleja. Alueella ei toteuteta koneiden tai kaluston huolto- ja korjaustöitä. Ottamistoiminnan aikana jyrkät rintaukset merkitään maastoon pintamaista tehdyillä penkereillä ja/tai lippusiimalla tai vastaavalla menetelmällä turvallisuuden varmistamiseksi. Ottoalueelle sijoitetaan korkomerkki ottotason seuraamiseksi.

Haettava ottoalue on jo pääosin avattu, eikä siten ole luonnontilainen. Aikaisempina toimintavuosina kaivetuilta alueilta poistetut pintamaat on varastoitu ottoalueen reunoille. Myös ottoalueen laajennusosan pintamaat varastoidaan vastaavalla tavalla myöhempää hyötykäyttöä varten. Ottamistoiminnan päätyttyä montun jyrkät reunat luiskataan noin kaltevuuteen 1:3 ja varastoidut pintamaat käytetään alueen jälkihoidossa ja maisemoinnissa. Alue siistitään kokonaisuudessaan ja lopuksi alue metsitetään. Hakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole aikaisempaa suurempaa vaikutusta alueen ympäristöön.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksen vireilletulo

Maa-aineslupahakemus on saapunut Rautalammin kunnan ympäristönsuojeluun postitse 22.4.2024.

Luvan hakemisen peruste ja toimivaltainen viranomainen

Toiminta on luvanvaraista maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n perusteella. MAL 7 §:n perusteella toimivaltainen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Rautalammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Rautalammin ympäristölautakunta (Hallintosääntö, KV 31.10.2023), jolla on toimivalta maa-aineslupahakemuksen käsittelyssä, kun haettava ottomäärä ylittää 3000 k-m³.

Hakemuksen täydentäminen

Hakija on täydentänyt hakemustaan sähköisesti 26.4.2024 ottosuunnitelmaan lisätyillä tiedoilla, sekä 17.6.2024 päivitetyillä ottoalueen suunnittelutilanne- ja lopputilannekartoilla.

Hakemuksesta tiedottaminen

Maa-aineslupahakemuksen vireillä olosta on tiedotettu kuuluttamalla ja kuulutus hakemusasiakirjoineen on pidetty nähtävillä Rautalammin kunnan verkkosivuilla kuulutusajan 30.4. – 7.6.2024. Kuulutus on annettu tiedoksi erikseen suunnittelualueen kiinteistön rajanaapureille ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat - sekä Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueille.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana muistutuksia tai mielipiteitä.

Lausunnot

Hakemuksesta pyydettiin lausunnot terveysviranomaiselta (Tervon kunnan ympäristöterveyspalvelut) ja Pohjois-Savon alueelliselta vastuumuseolta (Kuopion kulttuurihistoriallinen museo).

Pohjois-Savon alueellinen vastuumuseo totesi 30.5.2024 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa:

"Rautalammin kunnan ympäristösuojeluviranomainen on varannut Pohjois- Savon alueelliselle vastuumuseolle mahdollisuuden lausunnon antamiseen otsikossa mainitusta maa-aineslupahakemuksesta. Hakemus koskee soran ja hiekan ottotoiminnan jatkamista. Alueella voimassa ollut maa-aineslain mukainen lupa on päättynyt 31.12.2023. Uutta lupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi. Alueellinen vastuumuseo lausuu asiasta arkeologisen kulttuuriperinnön osalta.

Ottoalueen pohjois- ja koillispuolella sijaitsee muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös nimeltä Kangasniemi (tunnus 1000004961). Kyseessä on laaja kivikaudelle ajoittuva kokonaisuus, josta tunnetaan sekä asuinpainanteita että pyyntikuoppia. Muinaisjäännös jatkuu aina Kangasniemen kärkeen Vesannontien länsipuolella. Voimassa olevaan yleiskaavaan (Sonkarin ja Kiesimän rantaosayleiskaava) muinaisjäännös on merkitty kohdemerkinnällä.

Kangasnimen muinaisjäännösalue on valittu Museoviraston VARK-inventointihankkeessa valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden listalle. Museovirasto pyysi kannanottoja VARK-inventointiin kaikille verkossa avoinna olleen kuulemissovelluksen avulla 1.3.–14.4.2023. Hankkeen tavoitteena on luettelo, jonka Valtioneuvosto voi hyväksyä maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi. Valtioneuvoston vahvistusta inventoinnille odotetaan vuoden 2024 aikana. VARK-kohteet tulee huomioida yhtenä alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana. Valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden säilyminen pyritään turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Maankäytön suunnittelun odotetaan tukevan kohteiden suojelua. VARK-alueella tulee huolehtia siitä, että sille määritellyt arvot eivät tule vaarantumaan maankäyttösuunnitelmia toteutettaessa.

VARK-perustelujen mukaan Kangasniemen muinaisjäännös on monipuolinen kivikauden kohde, jolla sijaitsee erilaisia asumuspainanteita ja pyyntikuoppia. Rakentamattomalla harjualueella kohteen sijoittuminen maastoon on hyvin ymmärrettävissä.

Maa-aineislupahakemuksessa muinaisjäännös mainitaan kursorisesti, eikä sitä ei ole huomioitu suunnitelmakartoilla tai yleiskartoilla. Maa-aineksenoton nykytilannetta ja lopputilannetta kuvaaviin suunnitelmakarttoihin ei ole merkitty koordinaatteja eivätkä kartat ole niin tarkkoja, että ne olisi mahdollista georeferoida. Suunnitelmakarttoja verrattaessa ilmakuviin ja peruskarttaan käy selväksi, etteivät suunnitelmakartat kuvaa maastossa olevaa tilannetta ja onkin pidettävä todennäköisenä, että ottotoiminta ulottuu muinaisjäännösalueelle. Muinaismuistolain (295/1963) 1§ mukaan ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty.

Kangasniemen muinaisjäännösalueesta on saatavilla lisätietoja Museoviraston ylläpitämästä muinaisjäännösrekisteristä osoitteesta https://www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004961. Muinaisjäännösrekisterin paikkatiedot ovat ladattavissa Museoviraston paikkatietoaineistoista osoitteesta https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-jaohjeet/ tietojarjestelmat/kulttuuriymparistontietojarjestelmat/ kulttuuriympaeristoen-paikkatietoaineistot. Arkeologista kulttuuriperintöä koskeva tietoa on saatavilla ja siten sen huomioimatta jättäminen lupahakemuksessa ei ole perusteltua.

Alueellinen vastuumuseo toteaa lupahakemuksen olevan erittäin puutteellisesti valmistellun eikä siinä huomioida alueella olevaa arkeologista kulttuuriperintöä. Lupahakemuksen aineistojen perusteella vastuumuseo pitää mahdollisena, että ottotoiminta ulottuu muinaisjäännösalueelle, mikä ei muinaismuistolain mukaan ole mahdollista. Maa-aineksenoton jatkaminen nyt haetun suunnitelman mukaisesti vaarantaa valtakunnallisesti merkittävän arkeologisen kulttuuriperinnön säilymisen. Pohjois-Savon alueellinen vastuumuseo ei puolla maa-ainesluvan myöntämistä."

Terveydensuojeluviranomainen totesi 31.5.2024 päivätyssä lausunnossa seuraavaa:

"Yleistä:

Terveydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Lisäksi sen tarkoituksena on ennalta ehkäistä, poistaa ja vähentää sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Tässä laissa terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettua sairautta, muuta terveyshäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.

Terveydensuojelulain yleisenä periaatteena on elinympäristöön vaikuttavan toiminnan suunnittelu ja järjestäminen siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Lisäksi elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä edistetään ja mahdollisten terveyshaittojen syntymistä ehkäistään.

Lausunto:

Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 60 ja 370 metrin etäisyydellä ottoalueesta etelään ja pohjoiseen. Soran ja hiekan otto toiminnasta aiheutuvasta liikennöinnistä ei saa aiheutua pöly-, melu-, tärinä- tai muutakaan terveyshaittaa naapurikiinteistöjen tai muiden lähialueiden käyttäjille. Ympäristön kuormitus ja pölypäästöt tulee minimoida parhaalla käytössä olevalla tekniikalla.

Pölyn joutumista ympäristöön estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ottamisalueella tulee huolehtia myös siitä, että sinne ei muodostu sortuma-alttiita jyrkkiä luiskia tai talviaikana routalippoja.

Maa-ainestenotosta tai alueen sisäisestä tai ulkoisesta liikenteestä ei saa aiheutua pöly-, tärinä- tai muutakaan haittaa lähialueiden kiinteistöjen asukkaille tai käyttäjille. Ympäristön tärinä- ja pölypäästöt tulee minimoida parhaalla mahdollisella käytössä olevalla tekniikalla ja valmistautumisella.

Melu ei saa ylittää Vnp 993/92 mukaisia yleisiä melutason ohjearvoja, eikä aiheuttaa muutakaan terveyshaittaa lähialueen kiinteistöjen asukkaille tai käyttäjille. Tarvittaessa luvan haltijan on tehtävä melumittauksia, jos melu koetaan häiritsevänä sekä ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin. Kaikesta toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB asumiseen käytettävillä alueilla.

Melumittauksessa tulee käyttää tarkkuudeltaan ja toiminnoiltaan luotettavaksi osoitettua mittauslaitteistoa, jolla saatuja mittaustuloksia voidaan verrata asetuksissa säädettyihin toimenpiderajoihin. Melun aiheuttaessa terveyshaittaa, toiminnanharjoittajan tulee käyttää meluntorjuntaan liittyviä keinoja.

Toiminta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa lähialueella sijaitsevien kiinteistöjen ja rajanaapurien talousvesikaivojen veden laadulle ja saannille. Lähialueen kiinteistöjen kaivoveden laatua ja saantia tulee tarvittaessa tarkkailla, jos on syytä epäillä, että toiminnasta on aiheutunut kaivoveden laadun muutoksia, pilaantumista tai terveyshaittaa. Toimijan tulee varautua ottamaan talousvesitutkimukset ja teettää tarpeelliset laboratoriotutkimukset tapauskohtaisesti.

Toiminta-alueelle ei tulla sijoittamaan tai varastoimaan polttoainesäiliöitä tai muitakaan kemikaaleja. Alueella ei toteuteta koneiden/kaluston korjaustöitä. Onnettomuuksien varalle pitäisi olla imeytysaine tai -matto onnettomuustilanteita varten riittävä määrä, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin.

Maa-ainesten otossa muodostuvat jyrkänteet tulee aidata ja merkitä, ettei jyrkänteet aiheuta missään tilanteessa toiminta-aikana eikä toiminnan päättymisen jälkeen terveyshaittaa tai -vaaraa. Lisäksi tulee varmistua siitä, että paikalle sijoitettavat ylijäämämaat ja muut jätejakeet ovat sellaisia, etteivät ne aiheuta terveyshaittaa pitkälläkään aikavälillä."

Hakijan kuuleminen

Luvan hakijalle varattiin mahdollisuus vastineen jättämiseen annettuihin lausuntoihin. Hakija jätti vastineen 13.6.2024 Pohjois-Savon alueellisen vastuumuseon lausuntoon. Hakija täydensi vastinettaan 26.6.2024 karttakuvalla, missä on esitetty ottoalueen rajaus suhteessa muinaisjäännöskohde alueeseen.

"Papinniemen tilalta on otettu hiekkaa vuodesta 1998 lähtien kolmen lupajakson ajan. Muinaisjäännöksen olemassa olo on ollut koko ajan tiedossa. Paikka on ollut maantien länsipuolelle. 2014 lupaan Pohjois-Savon liitto on lausunut: ”suunnitellun ottamisalueen etelä- ja länsipuolella on Pohjois-Savon maakuntakaavassa (vahvistettu 8.12.2011) muinaismuistojen kohdemerkintöjä (sm 571, sm 604, sm 573). Merkinnät ovat ottoalueelta katsoen maantien toisella puolella, eivätkä siten ole esteenä maa-ainesten otolle”. Alueella on toimittu 2014 luvan ehtojen mukaisesti, eikä ottoalue nykyisellään ulotu muinaisjäännösalueelle. Aluetta on tarkoitus laajentaa nykyisestä ainoastaan itään päin. Muutetaan lupa-alueen rajausta lupahakemuksen liitepiirroksissa siten, että alueen luoteiskulma ei ulotu muinaisjäännösalueelle."

Pohjois-Savon alueellinen vastuumuseo antoi 18.7.2024 vastauksen hakijan jättämään vastineeseen:

"Pohjois-Savon alueellinen vastuumuseo on 30.5.2024 päivätyllä lausunnollaan (Asianro 3628/11.04.00/2024) lausunut maa-aineslupahakemuksesta, joka koskee Rautalammilla sijaitsevaa kiinteistöä Papinniemi 686-406-18-47. Rautalammin ympäristönsuojelu on välittänyt 19.6.2024 vastuumuseolle toiminnanharjoittajan vastineen museon lausuntoon. Vastinetta on täydennetty edelleen 26.6.2024.

Toiminnanharjoittajan vastineessa todetaan ottotoiminnan olleen vuonna 2014 myönnetyn luvan mukaista. Vastineessa tuodaan esille Pohjois-Savon liiton lausunto, jossa todetaan ”suunnitellun ottamisalueen etelä- ja länsipuolella on Pohjois-Savon maakuntakaavassa (vahvistettu 8.12.2011) muinaismuistojen kohdemerkintöjä (sm 571, sn 604, sm 573). Merkinnät ovat ottoalueelta katsoen maantien toisella puolella, eivätkä siten ole esteenä maaaineisten otolle”. Vastineessa myös todetaan, että ottoaluetta on tarkoitus laajentaa nykyisestä ainoastaan itään päin. Lisäksi todetaan, että lupa-alueen rajausta muutetaan siten, ettei ottoalueen luoteiskulma ulotu muinaisjäännösalueelle. Ottoalueen suunniteltu rajaus näkyy parhaiten vastuumuseolle toimitetussa ortokuvassa, jossa näkyvät sekä suunniteltu ottoalue että muinaisjäännöksen aluerajaus.

Kangasniemi-niminen (mj-tunnus 1000004961) muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös on löydetty vuonna 1999. Muinaisjäännöksen nykyinen muinaisjäännösrekisteriin viety aluerajaus perustuu vuonna 2005 tehtyyn arkeologiseen inventointiin, jossa kohteen todettiin jatkuvan Vesannontien itäpuolelle. Vuonna 2011 vahvistetun maakuntakaavan aikana kohteen nykyinen aluerajaus on siten ollut tiedossa ja se on ollut tarkastettavissa muinaisjäännösrekisteristä. Muinaisjäännös on merkitty kohdemerkinnällä myös voimassa olevaan yleiskaavaan. Vastuumuseo toteaa, ettei Pohjois-Savon liitolla ole sellaista asemaa ja asiantuntemusta, jolla se voisi ottaa kantaa muinaisjäännösten suojeluun liittyviin kysymyksiin. Arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyvissä asioissa oikea lausunnonantaja on alueellinen vastuumuseo (vuonna 2014 vielä Pohjois-Savon maakuntamuseo) tai Museovirasto. Vastuumuseon tiedon mukaan vuonna 2014 käsitellystä maa-aineislupahakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoa Pohjois-Savon maakuntamuseolta. Vastuumuseo toteaa myös ettei kaava ole muinaisjäännöksen sijaintia ja laajuutta koskeva ensisijainen lähdeaineisto.

Vastuumuseon lausunto:

Vastuumuseolle toimitetun tarkemman suunnitteluaineiston perusteella suunniteltu ottoalue ei ulotu Kangasnimen muinaisjäännösalueelle. Vastuumuseon toteaa, että lupa maa-aineksen ottoon voidaan myöntää tarkennettujen suunnitelmien mukaisena. Lupapäätöksessä tulee huomioida, ettei ottoalue saa laajentua luoteisosassaan nykyisen ottoalueen ulkopuolelle. Ottoalueen luoteisosan tulee noudattaa nykyisen ottoalueen reunaa sekä tilannetta, joka on esitetty ortokuvassa (päiväys 26.6.2024). Tällä alueella maaaineksen kasaamista lähemmäksi muinaisjäännösaluetta ei tule tehdä. Lupapäätöksessä tulee myös huomioida, että kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty (MML 1 §)."

Tarkastus

Alueelle on tehty viimeisin määräaikaistarkastus 3.6.2024.

Ehdotus

Esittelijä

LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA

Viranomaisen ratkaisu

Maa-aineslain 7 §:n tarkoittamana lupaviranomaisena Rautalammin ympäristölautakunta on tarkastanut ottosuunnitelman ja päättää myöntää Maanrakennus Jari Hämäläiselle maa-aineslain mukaisen maa-ainesluvan hakemuksen mukaiselle soran ja hiekan ottotoiminnan jatkamiselle kiinteistölle Papinniemi 686-408-18-47. Toimintaa on harjoitettava esitetyn ottosuunnitelman ja lupahakemuksen mukaisesti sekä annettuja lupamääräyksiä noudattaen.

Lupamääräykset

1. Ottaminen on toteutettava ottosuunnitelman ja sen liitteenä olevan ottoaluerajauksen (päivätty 26.6.2024) mukaisesti. Lupa koskee esitettyä 2,2 ha ottoaluetta ja kokonaisottomäärä 40 000 k-m³.

2. Alin sallittu ottotaso on +105,80 (N2000), kuitenkin vähintään kaksi (2) metriä ylimmän havaitun pohjavesipinnan yläpuolella.

3. Kaikki ottamisalueen loiventamattomat maanleikkaukset, jotka ovat yli kolme (3) metriä korkeita, tulee suojata sellaisilla leikkauksen yläreunaan sijoitettavilla aidoilla tai maa- tai kivivalleilla, jotka estävät tehokkaasti tahattoman pääsyn leikkauksen reunalle.

4. Ottoalueen raja on merkittävä maastoon riittävästi ja selkeästi erotettavissa olevalla tavalla, esim. kulmapaaluin ja merkkikepein. Alueelle on merkittävä alinta ottotasoa osoittava korkeuspiste. Korko- ja ottamismerkintöjen sekä suojausrakenteiden tulee olla näkyvissä koko ottamistoiminnan ajan ja niiden kunto on tarkastettava säännöllisesti. Havaitut epäkohdat tulee korjata viipymättä.

5. Alueen sisääntulotien varressa tulee olla informaatiotaulu, josta on selkeästi nähtävissä alueen käyttötarkoitus sekä tarvittavat luvan haltijan / urakoitsijan yhteystiedot.

6. Naapurikiinteistön rajoihin on jätettävä vähintään 10 metrin suojavyöhyke.

7. Pohjaveden pinnankorkeutta on seurattava kaksi (2) kertaa vuodessa. Kun korkeusvaihtelut on havaittu, mittaus voidaan harventaa tehtäväksi kerran vuodessa ajankohtana, jolloin pohjaveden pinta on korkeimmillaan. Vuosittaiset tarkkailutulokset on toimitettava valvontaviranomaiselle tammikuun 31. päivään mennessä. Pohjaveden laatua tulee seurata tarvittaessa, mikäli on syytä epäillä toiminnan aiheuttaneen haittoja mm. talousvesikaivojen veden laadulle. Pohjaveden tarkkailut voidaan toteuttaa toiminta-alueelle asennettavasta pohjaveden havaintoputkesta tai ottoalueen eteläpuolisen kiinteistön rengaskaivosta.

8. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Alueella ei saa säilyttää poltto- ja voiteluaineita tai ympäristölle haitallisia kemikaaleja ilman riittäviä suojarakenteita, eikä niitä saa säilyttää alueella enempää kuin välttämätön tarve edellyttää. Polttoainesäiliöiden oltava kaksoisvaipallisia tai kiinteästi valuma-altaallisia ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavalla sulkuventtiilillä. Alueelle tai työkoneiden yhteyteen on varattava imeytysmateriaalia nestevuotojen varalle sekä sammutuskalustoa tulipalon varalle. Ottotoiminnassa käytettävän työkone- ja kuljetuskaluston kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Polttoaine- tai öljyvuodoista tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

​​​

9. Maa-ainesten ottotoiminta ja alueen jälkihoito tulee toteuttaa vaiheittain ottamisen etenemisen myötä. Ottoalueen luiskattavat reunat on muotoiltava vähintään kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi ja rinteiden ylä- ja alaosat tulee pyöristää. Maiseman elävöittämiseksi rinteiden kaltevuutta on syytä vaihdella alueen eri osissa ja ottamisalueen pohjalla maanpinnan korkeusvaiheluja voidaan lisätä muodostamalla kumpareita ja harjanteita, jotta alue yhdistyisi luontevasti ympäröivään maastoon. Tiivistyneet tieväylät ja varastokasojen pohjat tulee möyhiä ja pehmentää toiminnan loputtua. Alueelle on muodostettava kasvualusta, jonka materiaalina tulee käyttää ensisijaisesti ottoalueelta kuorittua pintamaakerrosta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Ottamisalueelle levitettävä pintamateriaali voidaan tuoda alueen ulkopuolelta, jos siihen on valvontaviranomaisen hyväksyntä ja soveltuvia alkuperäisiä pintamaita ei ole riittävästi käytettävissä. Kasvillisuuden palauttamiseksi alueelle tulisi kylvää sille luonteenomaisia kasvilajeja tai alue tulee metsittää istuttamalla/kylvämällä alueelle soveltuvaa puustoa tai luontaisesti uudistamalla. Jälkihoitotoimenpiteet tulee saattaa loppuun kokonaisuudessaan luvan voimassaoloaikana.

10. Aluetta ei saa käyttää muualta tuotujen ylijäämämaiden läjitysalueena. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee kerätä, varastoida ja toimittaa säännöllisesti jatkokäsittelyyn asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

11. Hakija vastaa ja huolehtii siitä, että mahdolliset urakoitsijat saavat tämän päätöksen tiedokseen ja noudattavat sitä.

12. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain tammikuun 31 päivään mennessä ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun maa-aineksen määrä ja laatu ensisijaisesti NOTTO-tietojärjestelmän kautta. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt.

13. Luvan haltijan tulee pyytää lupaviranomaiselta loppukatselmuksen suorittamista, kun luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen tai luvan mukainen hiekan otto alueella on päättynyt ja kaikki jälkihoitotoimenpiteet on suoritettu.

14. Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Lupaviranomainen voi määrätä, että luvan uuden haltijan on asetettava ennen ainesten ottamista maa-aineslain 12 §:ssä tarkoitettu vakuus lupaehtojen noudattamisesta.

15. Luvan haltijan on asetettava ennen tämän luvan mukaisen ottamisen aloittamista 7 800 €:n euron suuruinen vakuus luvassa määrättyjen toimenpiteiden ja alueen jälkihoidon varmistamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa yksitoista (11) vuotta tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Luvan haltijalla on oikeus saada vakuussummaa alennetuksi hyväksytysti suoritettuja jälkihoitotoimenpiteitä vastaavalla määrällä, jolloin lupaviranomainen voi luvan haltijan hakemuksesta hyväksyä muutoksen annettuun vakuuteen. Lupaviranomainen voi myös erityisestä syystä määrätä lisävakuuden asettamisesta, mikäli vakuuden ei voida katsoa olevan riittävä lupamääräyksissä edellytettyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuus palautetaan, kun ottamisalue on maisemoitu ja jälkihoidettu näiden lupamääräysten mukaisesti. Vakuus tulee asettaa Rautalammin ympäristölautakunnan eduksi (osoite: Kuopiontie 11, 77000 Rautalampi). Pääsääntöisesti vakuutena on käytetty pankin tai vakuutuslaitoksen antamaa omavelkaista takausta tai tilivarojen panttaussitoumusta/-sopimusta pankilta. Vakuuden lisäksi tulee toimittaa pankin kuittaamattomuustodistus. Vakuuden antajan tulee olla luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vakuus palautetaan, kun toiminta on päättynyt ja lopputarkastus on suoritettu hyväksytysti.

​​​​​

Luvan myöntämisen edellytykset

Maa-aineslain 3 §:n 1 momentin mukaan tässä laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu:

1. kauniin maisemakuvan turmeltumista;
2. luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista;
3. huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa, tai
4. tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain lupaa.

Maa-aineslain 3 §:n 2 momentin mukaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.

Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely oli ristiriidassa lain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Ratkaisun perustelut

Luvan myöntämiselle on olemassa maa-aineslain 6 §:ssä esitetyt edellytykset. Toimittaessa hakemuksen, ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti ja huomioitaessa hankealueen aiempi käyttö ottamisesta ei ennalta arvioituna aiheudu maa-aineslain 3 §:ssä mainittuja haitallisia seurauksia. Alue ei sijaitse luonnon- tai maisemansuojelun kannalta arvokkaaksi inventoidulla maa- tai kallioalueella. Ottoalueen rajauksella on huomioitu, että ottamista ei uloteta alueen pohjoispuolella sijaitsevalle muinaisjäännöskohteelle. Ottoalue on suurimmaksi osaksi jo aiemmin avattua aluetta, eikä siten ole luonnontilainen.

Noudattamalla ottamissuunnitelmaa ja annettuja lupamääräyksiä voidaan maa-ainesten ottaminen järjestää siten, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemaan jää mahdollisimman vähäiseksi eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä toiminnalle ole muutoinkaan kaavallisia esteitä.

Maa-ainelain 10 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi. Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pitemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista (15) vuodeksi. Lupahakemuksessa ei ole esitetty tällaista erityistä syytä.

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräyksellä 1ja 6 varmistetaan, että ottotoiminta on lupahakemuksen ja ottosuunnitelman sekä MAL 11 §:n 1 momentin vaatimusten mukaista.

Lupamääräyksen 2 alin ottamistaso +105,80 (N2000) vastaa alueella sovellettua suojaetäisyyttä ylimpään havaittuun pohjaveden tasoon. Ottosyvyys on myönnetty hakemuksen mukaisena. Muille kuin luokitelluille pohjavesialueille sijoittuvilla ottoalueilla on suositeltavaa jättää 1-2 metrin koskematon suojakerros havaittuun pohjaveden pinnantasoon nähden.

Lupamääräyksillä 3-5 varmistetaan ottoalueen asianmukaiset suojaustoiminpiteet, mm. huomioimalla maanleikkausten työnaikainen korkeus ja jyrkkyys. Putoamisvaaran ehkäiseminen maanleikkauksen kohdalla edellyttää aita- tai vallirakennetta. Merkinnöillä voidaan varmistaa lupahakemuksessa esitetyissä ottotasoissa ja -rajoissa pysyminen sekä niiden valvominen. Informaatiotaululla tiedotetaan toiminnasta alueelle saapuvia.

Lupamääräyksessä 7 pohjaveden tarkkailuvelvoite on annettu, jotta toiminnanharjoittaja pysyy tietoisena pohjaveden pinnan tasosta ottamisalueella. Hakijan on tarkkailtava toimintansa vaikutuksia pohjavesiin, jotta riittävät suojakerrokset turvataan. Vesinäytteiden otolla tarvittaessa mahdollistetaan ottamistoiminnan vaikutuksien arvioinnin pohjaveden laadulle sekä mahdollisille talousvesikaivoille.

Lupamääräyksillä 8 ja 10 ehkäistään polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden käsittelyn aiheuttamaa maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa ja toiminnasta syntyvien jätteiden aihauttamaa roskaantumista yleisellä jätehuollon järjestämisellä.

Lupamääräyksillä 9 varmistetaan, että ottamisalueen maisemointi ja jälkihoitotyöt tulevat suoritettua MAL 11 §:n 2 momentin kohdan 2 ja 3 sekä VNA maa-ainesten ottamisesta 8 § mukaisesti. Jälkihoidon tavoitteena on vähentää ottamistoiminnan vaikutuksia ympäristöön, sopeuttaa ottamisalue ympäröivään maisemaan sekä muutenkin ennallistaa alue mahdollisimman hyvin ottoa edeltävään tilanteeseen.

Lupamääräys 11 perustuu siihen, että luvanhakija vastaa alueella tapahtuvasta ottotoiminnasta ja siitä mahdollisesti aiheutuvista haitoista.

Lupamääräyksen 12 mukaan maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa otetun aineksen määrä ja laatu kuten maa-aineslain 23 a §:ssä ja maa-ainesasetuksessa edellytetään.

Lupamääräykset 13 ja 14 perustuvat MAL 13 a §:ään ja maa-ainesasetuksen 7 §:ään.

Lupamääräyksessä 15 lupaviranomainen määrää hakijan antamaan ennen maa-ainesten ottamista vakuuden maa-aineslain 12 §:n perusteella. Vakuuden suuruus on Rautalammin kunnan maa-aineslain lupa- ja valvontataksan 4.2 kohdan mukainen.

Lausuntojen huomioinen päätöksenteossa

Lausunnot on otettu huomioon ratkaisussa määräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi.

Päätöksen antopäivä ja voimassaolo

Päätös annetaan 3.10.2024.

Tämä lupapäätös on voimassa kymmenen (10) vuotta päätöksen lainvoimaisuudesta alkaen. Jos lupavelvollinen toiminta oleellisesti muuttuu, on toiminnalle haettava uusi maa-aineslupa. Tämä lupapäätös voidaan peruuttaa, mikäli toimintaa ei ole aloitettu viiden vuoden kuluttua siitä, kun lupapäätös on saanut lainvoiman.

Luvan muuttaminen ja peruuttaminen

Lupaviranomainen voi muuttaa annettuja lupamääräyksiä tai peruuttaa luvan maa-aineslain 16 §:ään perustuen.

Päätöksen täytäntöönpano

Päätös on lainvoimainen 15.11.2024, jos päätökseen ei haeta muutosta.

Valvontamaksu

Maa-ainesten ottamistoiminnasta peritään kulloinkin voimassa olevan Rautalammin kunnan maa-ainestaksan mukainen valvontamaksu.

Sovelletut säädökset

• Maa-aineslaki (555/1981) 3-5, 5a, 6-7, 10-13, 13a 16, 19-20, 23, 23 a, 23 b §:t
• Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4, 6-9 §:t
• Maa-aineslain lupa- ja valvontataksa, Rautalammin kunta, Ymp.ltk. 15.2.2024 § 8
• Ympäristöministeriön julkaisuja (2023:30), Maa-ainesten ottaminen - opas ainesten kestävään käyttöön

Päätöksestä tiedottaminen

Päätös olennaisine liitteineen pidetään nähtävillä Rautalammin kunnan nettisivuilla 8.10. - 14.11.2024 välisen ajan. Päätös toimitetaan hakijalle ja annetaan tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskukselle, Tervon kunnan ympäristöterveyspalveluille, Pohjois-Savon alueelliselle vastuumuseolle sekä toiminta-alueen rajanaapureille.

​​​​​

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Käsittelymaksu 520 €

Tämän päätöksen käsittelystä peritään Rautalammin kunnan maa-aineslain lupa- ja valvontataksan (Ymp.ltk. 15.2.2024 § 8) 2.1 kohdan mukainen lupahakemuksen tarkastusmaksu.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta Itä-Suomen hallinto-oikeudelta. Valistusaika päättyy 14.11.2024. Tarkemmat muutoksenhakuohjeet ilmenevät liitteenä olevasta valitusosoituksesta.

Päätös

Hyväksytään päätösehdotuksen mukaisesti