Perustelut
Tervalamminvuoren tuulisoimaosayleiskaavasta on valmisteltu kaavaehdotus. Tervalamminvuoren tuulivoimaosayleiskaava on laadittu alueidenkäyttölain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Tavoitteena on, että osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakentamisluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla).
Kaavan tavoitteena on edelleen viiden kokonaiskorkeudeltaan enintään 252 metrisen (napakorkeus 166 m) ja nimellisteholtaan 6,8 megawatin tuulivoimalan toteuttaminen alueelle, jolloin tuulivoima-alueen kokonaisteho on enintään 34 MW. Sähköverkkoon liittyminen tapahtuisi maakaapelein olemassa olevaa tieverkostoa seuraillen. Osayleiskaavassa alue on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1), jolle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille (tv-alueet). Tuulivoimalat on sijoitettava kokonaisuudessaan tv-alueen sisään. Kaavassa on annettu voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Lisäksi kaavassa osoitetaan parannettavat nykyiset tielinjaukset sekä ohjeelliset uudet tielinjaukset, joiden varrella kaikki voimalat sijaitsevat ja joiden varrelle voimaloiden väliset maakaapelit on tarkoitus sijoittaa. Aluetta palveleva sähköasema on osoitettu kohdemerkinnällä (en). Kaavakartalla osoitetaan myös kaavaprosessin aikana laadittujen selvitysten yhteydessä tunnistetut arvokkaat luontokohteet sekä arkeologiset kulttuuriperintökohteet.
Kaavaluonnos kuulutettiin nähtäville 30.6.-4.8.2025 väliseksi ajaksi ja luonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Rautalammin kunnantalolla 30.6.2025. Kaavaluonnoksen nähtävillä oloa jatkettiin 18.8.2025 saakka ja myös lausunnoille annettiin lisäaikaa 25.8.2025 asti. Nähtävillä olon aikana kaavaluonnoksesta saatiin kuusi lausuntoa ja 12 mielipidettä. Yhteenveto saapuneista lausunnoista ja mielipiteistä sekä niihin laaditut vastineet ovat kaavaselostuksen liitteessä 9.
Merkittävimmät lausunnoissa esiin nousseet asiat kaavaluonnoksesta olivat luontoselvityksissä todettujen kohteiden ja lajien huomiointi sekä vaikutusten arvioinnin tarkentaminen, ilmastovaikutusten laskeminen, paikallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen puuttuminen kaavaselostuksesta ja maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksestä, sekä kaavan metsätaloutta rajoittavat kaavamääräykset.
Osallisten antamassa palautteessa tuulivoimaloiden rakentamista vastustettiin ja huolta herättivät muun muassa voimaloiden melu-, välke- ja maisemavaikutukset, sekä haitat lähialueen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Meluvaikutusten arvioinnin laskentamenetelmä, maisemavaikutukset ja voimaloiden sijoittuminen liian lähelle toisiaan kyseenalaistettiin. Myös hankealueen laajuus (liian pieni viidelle voimalalle) tuotiin esiin. Osallisten palautteissa myös tuotiin esiin tyytymättömyys luontoarvojen huomioimiseen ja sivuuttamiseen sekä tuulivoiman rakentamisen vaikutukset virkistykseen. Etenkin voimaloiden sijoittelu suhteessa lintuhavaintoihin aiheutti tyytymättömyyttä.
Kaavaehdotusta valmisteltaessa tuulivoimala numero 2 siirrettiin noin 610 m etelä-kaakkoon metsäautotien varteen, muita voimalapaikkoja on siirretty vain vähän tv-alueen sisällä. Kaava-alueen rajaus muuttui ja kaava-alueen pinta-ala on nyt noin 284 ha. Puolustusvoimilta on saatu uutta voimalasijoittelua vastaava hyväksyvä lausunto 2026.
Saatujen palautteiden perusteella kaavaehdotusta laadittaessa kaavakarttaan ja kaavaselostukseen tehtiin muutoksia ja täydennyksiä, sekä päivitettiin melu- ja välkeselvitykset, maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys, havainnekuvat ja näkyvyysalueanalyysi (ZVI) vastaamaan uutta tuulivoimaloiden sijoittelua. Havainnekuva-aineistoon lisättiin kolme yökuvaa eri etäisyyksiltä. Erityisesti täydennyksiä on tehty ilmastovaikutuksiin (luku 10.8), maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön (luku 10.2) sekä luonnonympäristöön kohdistuviin vaikutusten arviointeihin (luku 10.4). Kaavakartasta poistettiin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alueen merkinnät (luo-1) liito-oravalle soveltuvilta alueilta, sillä kyseessä ei lain suojelemat lisääntymis- ja levähdysalueet. Yhtä huoltotien linjausta on muutettu uhanalaisen kasvilajin vaalimiseksi.
Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitykseen lisättiin paikallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä noin 6 km etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista Rautalammin yleiskaavaan, vanhoihin karttoihin ja ilmakuviin perustuen. Lisäksi arvioitiin karttatarkasteluihin ja aiempiin maastokäynteihin perustuen paikallisesti arvokkaita maisema-alueita, jotka sijaitsevat maatilojen tilakeskusten ympärillä. Maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuvaa vaikutusten arviointia täydennettiin vastaavasti. Arkeologisen kulttuuriperinnön kohteisiin lisättiin muinaisjäännösten tunnukset ja täydennettiin maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen liite 3 valtakunnallisesti arvokkailla arkeologisilla kohteilla.
Kaavaselostukseen lisättiin tieto maa-ainesottoalueista ja mustaliuske-esiintymistä (luku 4.9). Ilmastovaikutusten arviointia täydennettiin mm. arviolla puuston poistosta perustuen Luonnonvarakeskuksen puuston tilavuustietoihin v. 2023 ja hiilikartta-analyysillä, joka on ympäristöhallinnon luoma työkalu ilmastovaikutusten määrälliseen arviointiin. Hiilivaraston pieneneminen on määrällisesti merkittävin ilmastovaikutus kaava-alueella, ja se liittyy suoraan puuston poistoon ja maaperän muutoksiin. Puuston tilavuus kaava-alueella on 46 161 m3 perustuen. Rakennettavilla alueilla puuston kokonaistilavuus on 3 171 m3 (noin 6,9 % kaava-alueen puuston kokonaistilavuudesta).
Melumallinnuksessa (AFRY, päivitetty 2026) valmistajan ilmoittamaan maksimilähtömelutasoon 106,9 dB(A) on lisätty varmuusarvo 2 dB (A), voimaloille on siis käytetty äänitehotasoa 108,9 dB(A). Näin määriteltynä selvityksessä käytetyt lähtömelutasot ovat ympäristöministeriön mallinnusohjeistuksen mukaisia melupäästön tunnusarvoja. Tuulivoimaloiden ympäristöstä 0,9–1,8 km etäisyydeltä on valittu kahdeksan reseptoripistettä (kolme loma-asuntoa ja viisi vakituista asuntoa). Meluvaikutukset ulottuvat Suonenjoen kaupungin puolelle. Hanketoimija on tehnyt kahdesta voimaloiden lounaispuolella olevasta loma-asunnosta melualueella, siksi näitä ei ole otettu huomioon melumallinnuksessa reseptoripisteinä. Mallinnuksen mukaan melutaso on 40 dB yhden vakituisen asunnon (R3) ja yhden loma-asunnon (R5) kohdalla. Muiden asuin- ja lomarakennusten kohdalla keskiäänitaso jää alle valtionneuvoston 40 dB(A):n ohjearvon. Mallinnustulosten perusteella keskiäänitaso ei ylitä valtioneuvoston asetuksen 40 dB(A):n ohjearvoa.
Välkeselvityksen (AFRY, päivitetty 2026) välkelaskenta on tehty mallintamalla sekä todennäköinen välkeaika että teoreettinen maksimivälke. Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tai raja-arvoja tuulivoimaloiden muodostaman varjostusvälkkeen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeistuksessa esitetään käytettäväksi muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta (Ympäristöministeriö 2012), joten arvoja verrataan Ruotsin, Tanskan ja Saksan ohjearvoihin. Mallinnusten perusteella vuotuinen välkevaikutus ylittää Ruotsin 8 tunnin ohjearvon yhden (mittauspiste R5) lähialueen kiinteistön kohdalla, jossa todennäköinen vuotuinen välkeaika on 8 tuntia 52 minuuttia. Muiden asuin- ja lomarakennusten kohdalla välkevaikutus jää alle Ruotsin 8 tunnin ohjearvon. Päiväkohtainen todennäköinen välkeaika alittaa Ruotsin 30 minuutin ohjearvon kaikkien alueen rakennusten kohdalla. Teoreettisen maksimivälkkeen vuotuinen välkeaika (Saksan 30 tuntia) ylittää Saksan raja-arvot neljällä rakennuksella (reseptoripisteet R1, R2, R3 ja R5) sekä päiväkohtainen välkeaika (Saksan 30 minuuttia) ylittää Saksan raja-arvot viidellä rakennuksella (reseptorit R1, R2, R3, R4 ja R5). On kuitenkin perusteltavampaa käyttää todennäköistä välkkeenvaikutusta, sillä Suomen olosuhteissa Saksan teoreettisen maksimivälkkeen ohjearvoihin vertaaminen voi antaa harhaanjohtavan kuvan välkevaikutuksesta. Suomessa aurinko paistaa eri kulmasta kuin Saksassa ja auringonpaisteen todennäköisyys on erilainen. Liiteaineistossa olevasta selvityksestä ja välkkeen ajoittumistaulukosta nähdään, että esimerkiksi pisteessä R2 välkettä esiintyy vain talvikuukausina, jolloin auringonpaisteen todennäköisyys on Suomessa alhainen tai auringonpaiste jää käytännössä puiden varjoon.
Kaavaselostukseen myös täydennettiin tieto Suonenjoella kesäkuussa 2025 vireille tulleista tuulivoimahankkeista (Huosiainen ja Oittilansalo). Kaavoitusaloitteiden perusteella Huosiaisten alustavalta hankealueelta on matkaa Tervalamminvuoren suunnittelualueelle noin 1,5 kilometriä lounaaseen ja Oittilansalon alustavalta hankealueelta noin 7 kilometriä kaakkoon. Hankkeista ei ole saatavilla yksityiskohtaista tietoa Tervalamminvuoren kaavahankkeen ollessa ehdotusvaiheessa. Kyseiset hankkeet arvioivat aikanaan hankkeiden yhteisvaikutuksia.
Luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen myös Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 3. vaiheesta (aurinkovoima, vetytalous ja kauppa) on järjestetty viranomaiskuuleminen loppuvuonna 2025. Täydentävien tuulivoimapotentiaalisten alueiden tarkastelusta luovuttiin 3. vaihemaakuntakaavassa kokonaan. Tervalamminvuoren tuulivoimahanke viiden tuulivoimalan kokonaisuutena on kooltaan alle maakuntakaavassa osoitettavan tuulivoimahankerajan. Tervalamminvuoren tuulivoimaosayleiskaavan selostukseen päivitettiin 3. vaihemaakuntakaavaa koskevat tiedot edenneen maakuntakaavoituksen mukaiseksi. Tervalamminvuoren osayleiskaava-alueen länsipuolitse on 3. vaihemaakuntakaavassa osoitettu sähkönsiirtolinjan yhteystarve 2x400 kV + 110 kV (punainen katkoviivanuoli). Osayleiskaavaselostukseen lisättiin perusteluja tuulivoimaosayleiskaavan suhteesta maakuntakaavoitukseen (selostuksen luku 11.2) maakunnallisen viheryhteystarpeen ja sähkönsiirtolinjan osalta.
Vaikutusten arviointi:(alleviivattuna)
Asia liittyy strategian kohtiin;
"Edistämme yritysten, asukkaiden ja investointien sijoittumista ja toimimista koko kunnan alueella"
"Edistämme kestäviä ilmasto- ja kiertotalousratkaisuja, vihreän siirtymän investointeja ja luonnon monimuotoisuutta"
"Pidämme kuntatalouden tasapainossa"
sekä suoraan kunnan ilmastosuunnitelmaan.
- Henkilöstövaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
- Lapsivaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
- Ympäristövaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
- Yritysvaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Ari Lindgren, tekninen johtaja, ari.lindgren@rautalampi.fi
Tekninen lautakunta päättää hyväksyä ja esittää edelleen kunnanhallitukselle hyväksyttäväksi kaavatyötä koskevan päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman, luonnosvaiheen mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet sekä tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksen ja siihen liittyvän valmisteluaineiston julkisesti nähtäville asetettavaksi AKL 65 §:n ja MRA 19 §:n mukaisesti vähintään 30 päivän ajaksi ja pyytää siitä MRA 20 §:n mukaiset lausunnot.