Valmistelija
Merja Koivula-Laukka, hallintojohtaja, merja.koivula-laukka@rautalampi.fi
Perustelut
Rautalampi-järven kunnostuksen suunnittelijat ovat todenneet, että soveliaimpia ja tehokkaimpia menetelmiä Rautalampi-järven rehevyys- ja virkistyshaittojen vähentämiseksi ovat ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen ja alimpien vesikorkeuksien nostaminen.
Tavanomaisessa ravinnekuormituksen vähentämisessä tulisi keskittyä peltoviljelykuormituksen alentamiseen edistämällä maataloustukien piiriin kuuluva lisätoimenpiteitä sekä rakentamalla vesiensuojelukosteikkoja. Näillä saavutettavissa oleva kuormitusvähennys nykyisellä valuma-alueella ja sen maankäytöllä on parhaimmillaan 10 % luokkaa.
Olemassa olevan mittausaineiston perusteella aliveden nostaminen alentaisi loppukesän ravinnepitoisuutta järvessä ja turvaisi pintaveden hapen riittävyyden talviaikaan. Toimenpide olisi kustannustehokas.
Hoitokalastusta tai vesikasvillisuuden poistoa ei suositella ensisijaisina menetelminä. Hoitokalastusta voidaan harjoittaa kustannustehokkaasti nuottaamalla, mikäli särkikalat parveutuvat syksyisin järven pienialaisiin syvänteisiin. Hoitokalastuksella voitaisiin laskennallisesti alentaa loppukesän fosforipitoisuutta enimmillään 20%, mutta menetelmän hyvästä tehosta ei ole järveltä historiallista näyttöä. Vesikasvillisuuden poiston tulisi kohdistua vain virkistyskäytön kannalta tärkeisiin pienialaisiin kohteisiin kuten vene- ja mökkirantoihin. Kasvillisuutta voidaan harventaa umpeenkasvun uhkaamien alueiden ajoittaisella niitolla. Veden ravinnepitoisuutta ei kasvillisuuden poistolla saada alennettua. Hapetus ei ole suositeltava kunnostusmenetelmä Rautalammelle.
Nykyisin suositaan mahdollisimman luonnonmukaisia pohjapatoja, jotka mahdollistavat kalankulun ja istuvat maisemaan. Rautalampi-järven pohjapadon harjan taso tulisi alustavan hydraulisen mitoituksen perusteella noin tasoon N60+96,0 m, kun keskivesi on nykyisellään tasossa N60+96,1 m, keskialivesi N60+95,8 m ja alin havaittu N60+95,49 m. Pohjapadon ylä- ja alavesi on suurimman osan ajasta samassa tasossa. Havaintohistorian perusteella aikavälillä touko-lokakuu 1970-2019 virtausta harjan yli (pohjapadon harja vesitettynä) olisi noin 68 % ajasta.
Pohjatutkimusten ja esisuunnittelun tulokset:
- Vaihtoehto 1 (VE1) on edelleen mahdollinen patopaikka, mikäli halutaan nostaa alivedenkorkeuksia myös Liimattalansalmen alueella. Haittana venekulun hankaloituminen. Painumariski pitkällä aikavälillä.
- Vaihtoehto 3 (VE3) on pohjaolosuhteiltaan paras ja uoman pohja on tällä kohdalla luontaisesti korkeammalla (=järven luontainen luusua) ->pohjapatoon menee vähemmän massoja. Liimattalansalmen asukkailla säilyy esteetön kulku alapuoliselle vesistölle.
- Vaihtoehto 2 (VE2) ei tarjoa muihin vaihtoehtoinen verrattuna vastaavia hyötyjä.
Ehdotus
Esittelijä
Anu Sepponen, kunnanjohtaja, anu.sepponen@rautalampi.fi
Kunnanhallitus päättää, että suunnittelua viedään eteenpäin vaihtoehto 1:n (VE1) mukaisesti.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin ehdotuksen mukaan.
Lisäksi päätettiin hakea rahoitusta myös muihin soveltuviin kunnostustoimenpiteisiin ELY:ssä syksyllä 2020 avautuvasta rahoitushausta.