Kunnanhallitus, kokous 23.8.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 258 LISÄPYKÄLÄ: Lausunto Vaalijalan kehyssuunnitelmasta 2022 (lisäpykälä)

RauDno-2021-509

Valmistelija

  • Kirsi Solmari, perusturvajohtaja, kirsi.solmari@rautalampi.fi

Perustelut

Vaalijalan kuntayhtymä on pyytänyt kuntayhtymältä sekä omilta jäsenkunniltaan lausuntoa Vaalijalan kuntayhtymän kehyssuunnitelmasta vuosille 2021 – 2024. Vaalijalan yhtymäkokous on hyväksynyt kehyssuunnitelman 16.6.2021.

Lausuntopyynnössä pyydetään vastaamaan kolmeen erilliskysymykseen sekä ottamaan kantaa kehyssuunnitelmaan myös muilta osin sekä soteuudistusarvioon. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän lausunto Vaalijalan kehyssuunnitelmasta kohdistuu kehyssuunnitelman vuodelle 2022. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Anu Sepponen, kunnanjohtaja, anu.sepponen@rautalampi.fi

Rautalammin kunnanhallitus päättää todeta Vaalijalan kuntayhtymän kehyssuunnitelmasta 2022-2024 lausuntonaan seuraavaa:

Kehyssuunnitelmasta ja sote-uudistuksesta

Vaalijalan kehyssuunnitelmasta vuosille 2022 – 2024 Rautalammin kunta toteaa, että se on hyväksytty ennen kuin eduskunta 23.6.2021 hyväksyi esityksen hyvinvointialueiden perustamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamisesta 1.1.2023 alkaen. Suomeen muodostetaan 21 hyvinvointialuetta, joille siirtyvät kuntien ja kuntayhtymien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät. Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien toiminta siirtyy hyvinvointialueille.  Kehyssuunnitelmassa on tuotu hyvin esille uudistuva lainsäädäntö, jonka aikataulusta ei ole selkeyttä. Keskeisimpänä palvelutuotantoon vaikuttavana asiana on vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistäminen erityislaiksi, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alussa.

Kehyssuunnitelmassa Vaalijalan neljä päätavoitetta sote-uudistuksessa ovat:

  1. Vaalijalan palvelutoiminta pysyy yhtenä kokonaisuutena, johon kuuluvat kaikki kuntoutuspalvelut ja avohuollon palvelut kaikissa maakunnissa.
  2. Vaalijala on valtakunnallinen julkinen palveluntuottaja, jonka palveluista suurin osa kohdistuu Keski- ja Itä-Suomen yhteistyöalueelle.
  3. Vaalijala on toimintakykyinen ja kehittyvä erityispalvelujen tuottaja, jonka organisaatiomuoto on hyvinvointiyhtymä.
  4. Sateenkaaren erityiskoulun ylläpito jatkuu osana Vaalijalan toimintaa.

Kehyssuunnitelmassa hyvinvointialueiden aloittamista vuoden 2023 alusta ei ole luonnollisesti laajasti huomioitu, miten kuntayhtymän palvelutuotanto muuttuu eri alueilla, mitä palveluita se tuottaa edelleen ja mitä palveluita Vaalijalan kuntayhtymän esittää siirrettäväksi hyvinvointialueen omaan tuotantoon. Mahdolliset palvelurakenteeseen ja palvelutuotantoon tulevat muutokset sisältyvät hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksiin. 

Suunnitelmassa palvelutuotanto on kuvattu lähes nykyisen palvelutuotannon mukaisena. Tulevaisuuden palvelurakenteen tavoitteina Vaalijalalla on vastata vaativimpiin asiakastarpeisiin myös avopalveluissa, siirtää asiakkaiden tilanteen arviointia asiakkaan omaan toimintaympäristöön ja lisätä perhekeskeisen työn osuutta ja varhaista vaikuttamista. Laitos- ja avopalvelujen jaon merkityksen muuttuessa sen voisi korvata palvelujen vaativuuden tasomäärittely. Liikkuvissa kuntoutuspalveluissa konsultoiva työote on keskeistä.

Rautalammin kunta näkee, että vammaisten henkilöiden ensisijainen palvelutarpeen arviointi ja siihen liittyvät palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat tehdään tulevaisuudessa hyvinvointialueen omana palveluna konsultoiden monialaista maakunnallista vammaispalvelukeskusta, jota Posote20 esivalmistelutyössä sen vammaispalvelukeskus-alatyöryhmä esitti keväällä 2021. Vammaispalvelutyöryhmän loppuraportissa todetaan, että maakunnallisesti vammaisten palvelu edellyttää vammaispalvelukeskuksessa toimivaa maakunnallista, monialaista, erityispalveluyksikköä, jonka asiakkaina ovat monivammaiset, kehitysvammaiset, kehitysvammapsykiatriset, neuropsykiatriset, autismikirjoon kuuluvat asiakkaat sekä erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret. Erityisyksikkö tekee moniammatillisia palvelutarpeen arviointeja, kuntoutus- ja asiakassuunnitelmia sekä konsultoi seudullisia palveluita jalkautuen tarvittaessa asiakkaan toimintaympäristöön. Yksikössä tulee olla kehitysvammalääketieteen ja psykologian palvelut. Työ edellyttää integroitumista kuntoutus- ja terapiapalveluiden sekä vammaispalvelujen sosiaalityön kanssa. Yksikön palvelua tuotetaan myös liikkuvina ja etäpalveluina.

Lisäksi vammaispalvelutyöryhmä ehdotti maakunnallista lasten ja nuorten kuntoutusyksikköä. Yksikön asiakkaina tulisivat olemaan alle 21-vuotiaat lapset ja nuoret, joilla vammaisuuden ja muun erityisen tarpeen lisäksi psyykkisen, psykiatrisen ja neuropsykiatrisen hoidon, tuen ja erityisopetuksen tarvetta. Pohjois-Savossa toimiva yksikkö mahdollistaisi lapsen ja perheen yhteyden säilyttämisen. Palveluiden järjestäminen on välttämätöntä lasten hoitotakuun toteuttamiseksi. Vaalijalan kuntayhtymän tulee huomioida palvelutoiminnan suunnitelmassaan vammaispalvelukeskus-alatyöryhmän esitykset.

Vaalijalan alustava suunnitelma palvelujen vaativuuden tasomäärittelystä voi olla tarkoituksenmukainen, mikäli määrittely kytketään palveluiden hinnoitteluun ja asiakkaan saamaan erityisosaamiseen ja yksilölliseen palveluun.

Kehitysvammaisille ja muille vammaisille henkilöille tarkoitettujen palvelujen järjestämisvastuun keskittäminen hyvinvointialueille mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sekä erityistason palveluiden integraation. Näin monialaisten palvelujen tarpeessa olevat vammaiset henkilöt saavat palvelunsa yhdestä toimipisteestä. Kun kehitysvammaisten erityishuollon järjestämisvastuu on samoissa käsissä vammaispalvelulain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yleislakien mukaisten palveluiden järjestämisvastuun kanssa, palvelutarvetta arvioitaessa ja palveluja myönnettäessä voidaan ottaa paremmin huomioon vammaispalvelulaista ja kehitysvammalaista ilmenevä yleisten sosiaali- ja terveyspalveluiden ensisijaisuuden periaate, joka heijastaa yleisempää sosiaali- ja terveydenhuollon normaalisuusperiaatetta.

Kehyssuunnitelmassa otetaan kantaa erityishuoltopiirien siirtämisestä varoineen ja velkoineen sekä sitoumuksineen hyvinvointialueille. Kehyssuunnitelmassa todetaan tämän olevan pääsääntö ja hyvinvointialueet voivat sopia varojen, velkojen ja sitoumusten jakamisesta myös toisin.

Kunnat eivät päätä hyvinvointialueiden tehtävistä eivätkä hyvinvointialueiden välisestä yhteistyöstä. Merkille pantavaa on kuitenkin Vaalijalan esille nostama huoli vammaisten henkilöiden oikeuksien turvaamisesta hyvinvointialueille siirtymisen yhteydessä.

 

Vastaukset erilliskysymyksiin

  1. Millaisia valtakunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluja Keski- ja Itä-Suomen yhteis-työalueella (nykyinen KYS erva) voitaisiin tulevaisuudessa tuottaa?

Kehyssuunnitelmassa Vaalijalan kuntayhtymä nimeää tulevaisuudessa sen Osaamis- ja tukikeskuksen valtakunnalliseksi palvelujen tuottajaksi. Kokonaisuuteen sisältyy Nenonpellon yksiköt, kuntoutuspalvelut, asumispalvelut sekä tahdosta riippumaton hoito ja kuntoutus. Nenonpellon yksiköissä tuotetaan määräaikaisena kuntoutuksena erityisryhmien psykososiaalista kuntoutusta, autismiosaamista sekä monivammaisten kehitysvammaisten opetusta ja kuntoutusta. Palvelulla tuetaan kodeissa ja avoyksiköissä tehtävää työtä. Sateenkaarten peruskoulun erityisopetus sekä toisen asteen valmentava opetus ovat osa kokonaisuutta. Kuntoutuspalvelut nähdään valtakunnallisena toimintana, jonka laajuuden määrittävät asiakkaiden ja maakuntien tarpeet ja kysyntä.

Sote-järjestämislain 36 §:n 3 momentin 6 kohdan mukaan samaan yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksessa on sovittava hyvinvointialueiden työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta sellaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa, jotka harvoin tarvittavina tai erityisen vaativina edellyttävät toistettavuutta tai laaja-alaista erityisosaamista riittävän taidon ja osaamisen saavuttamiseksi ja sen ylläpitämiseksi tai merkittäviä investointeja laitteistoihin, välineisin tai toimitiloihin.

Kehyssuunnitelmassa todetaan, että Vaalijalan kuntayhtymän valtakunnallisten erityispalvelujen tuottamista koskevat sopimukset ulkopaikkakuntien ja muiden erityishuoltopiirien kuntayhtymien kanssa siirtyvät hyvinvointialueille voimaanpanolain omaisuussiirtosääntelyn perusteella. Hyvinvointialue voi järjestää ja tuottaa palveluja toisen hyvinvointialueen alueella vain, jos se toimii yhteistyössä tai -toiminnassa kyseisen hyvinvointialueen kanssa.

Rautalammin kunta näkee, että Pohjois-Savon hyvinvointialueella sosiaali- ja terveydenhuolto on suunniteltava ja toteutettava sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve hyvinvointialueella edellyttää. Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen, lähellä asiakkaita. Vaalijalan palveluiden käyttöön tulee vaikuttamaan myös maantieteellinen etäisyys sekä esimerkiksi etäpalveluiden mahdollisuus.

Hyvinvointialueiden yhteistoimintana järjestettäviä palveluja voisivat olla kehitysvammapsykiatrisen hoidon, rikosseuraamusten piiriin joutuneiden kehitysvammaisten ja FASD-oireyhtymästä kärsivien lasten sekä erityisen vaikeasti kehitysvammaisten lasten tutkimus ja hoito.

 

  1. Millä tavalla vahvistetaan kuntien peruspalvelujen ja Vaalijalan erityispalvelujen välistä yhteistyötä ja lisätään ennaltaehkäisevien palvelujen käyttöä?

Rautalammin kunta katsoo, että hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden järjestämistä toiminta-alueellaan. Vaalijalan yhteistyö määrittyy tulevissa sopimuksissa. Ennalta ehkäiseviä palveluista vastaavat myös kunnat. Koulutoimi ja varhaiskasvatus ovat olennainen peruspalvelu myös vammaisille lapsille ja nuorille. Vaalijalan osaamista tulee hyödyntää myös tulevaisuudessa opetuksen tukea suunniteltaessa.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen myötä ja Vaalijalan toiminnan siirtyessä hyvinvointialueille peruspalvelujen ja Vaalijalan erityispalvelujen vahvistamiseen ja ennaltaehkäisevien palvelujen käytön lisäämiseen liittyvät kysymykset tulee käsitellä hyvinvointialueilla.

Rautalammin kunta pitää tärkeänä, että hyvinvointialueelle siirryttäessä palveluja kehitetään ja sovitetaan yhteen katkeamattomiksi palveluketjuiksi ja kokonaisuuksiksi ja että siirtymävaiheessa asiakkaat eivät jää ilman heille kuuluvia palveluja.

 

  1. Vaalijalan Sateenkaaren kouluun on oppilasjono, joka ylittää koulun kapasiteetin. Mitä Vaalijala voisi tehdä kuntien koulujen tukemiseksi, jotta opetus siellä onnistuisi?

STM:n tekemän selvityksen (STM raportteja ja muistioita 42/2018) mukaan suurin osa erityishuoltopiireistä on siirtämässä kouluja osaksi kuntien perusopetusta. Selvityshenkilöiden ehdotuksena on, että perusopetus järjestetään lähikouluperiaatteella. Lapsen siirtyminen pois kotoa Nenonpellon yksikköön opetuksen järjestämisen vuoksi on pitkävaikutteinen ratkaisu ja edellyttää usein muun muassa vaativien asumispalvelujen, kuljetuspalvelujen ja erilaisten tukipalvelujen järjestämistä, joilla on myös kustannuksia lisäävä vaikutus. Rautalammin kunnan mielestä lapsen koulunkäynti tulee turvata ensisijaisesti lähikouluperiaatteella.

Esitettyyn kysymykseen liittyen kuntia kiinnostaa, millä tavalla Vaalijala on reagoinut STM:n selvityksen mukaiseen ehdotukseen perusopetuksen järjestämisestä lähiopetuksena ja millaista yhteistyötä Vaalijala esittää opetuksen järjestämiseksi lähiopetuksena?

Yhteenvetona vammaisten henkilöiden palvelujen järjestämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen yhteydessä Rautalammin kunta pitää hyvänä sitä, että laajemmalle väestöpohjalle kootut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mahdollistavat nykyistä paremmin erilaisten erityispalvelujen, kuten kehitysvammaisten erityishuolto ja muut vammaispalvelut, yhdenvertaisen saatavuuden sekä kehittämistyön. Uudistamisessa tulee turvata riittävät resurssit ja vahva valvonta. Keskeistä on asiakkaiden todellisen yhdenvertaisuuden, oikeuksien ja turvallisuuden toteutuminen. 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen (Kuntalaki § 134). Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä
  • kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Rautalammin kunnanvirastoon määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Rautalammin kunnan kunnanhallitus
Kuopiontie 11, 77700 Rautalampi
Sähköpostiosoite: rautalammin.kunta@rautalampi.fi
Puhelinnumero: 040 164 2000
Kunnanvirasto avoinna: ma – pe 09.00 – 15.00

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti ja se on tekijän allekirjoitettava. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan oikaisua
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella oikaisua vaaditaan
  • oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja yhteystiedot

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätöss voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. 

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Rautalammin kunnan neuvonnasta, Kuopiontie 11, 77700 Rautalampi, sposti: rautalammin.kunta@rautalampi.fi ja puhelin 040 164 2000. Kunnanvirasto on avoinna ma-pe klo 9-15.