Perustelut
Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus on pyytänyt 28.2.2024 / 55 § lausuntoa koskien palvelujärjestelmän uudistusta.
Palvelujärjestelmän uudistus – vastaanottotoiminnan, alueellisen erikoissairaanhoidon ja aikuissosiaalityön sekä osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistus
Pohjois-Savon hyvinvointialue rakentui 19 aiemman järjestäjän rakenteisiin. Hyvinvointialueuudistus mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistamisen kokonaisuutena hyödyntäen integroitunutta järjestelmää. Palvelujärjestelmän uudistamisessa tarkastellaan kaikkia toimintoja, erityisen vaativista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämistä haastaa voimakkaasti henkilöstön saatavuuden ongelmat, väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu ja kustannustason nousu. Pohjois-Savon hyvinvointialueen alijäämä vuodelta 2023 on - 63 M€ (tilinpäätösarvio). Myös talousarvio vuodelle 2024 on selvästi alijäämäinen. Toiminnan uudistaminen on välttämätöntä, jotta on mahdollista rakentaa taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävä palvelujärjestelmä. Palvelujärjestelmän kokonaisuudistus koskee kaikkia hyvinvointialueen palveluita ja toimialoja. Aluehallitus käynnisti uudistamisohjelman valmistelun syyskuussa 2023 (Ahall 18.09.2023 § 282) ja asetti sille 30–50 M€ pysyvän kustannusvaikutustavoitteet joka toteutuessaan tasapainoittasi hyvinvointialueen taloutta merkittävästi. Uudistamisohjelma on keskeinen osa tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa. Palvelujärjestelmän uudistamisohjelmassa valmistellaan neljää kokonaisuudistusta:
R1. Vastaanottotoiminnan ja alueellisen erikoissairaanhoidon sekä aikuissosiaalityön uudistus
R2. Osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistus
R3. Perhe- ja vammaispalveluiden uudistus
R4. Yliopistollisen sairaalan uudistus
Esityslistan liitteessä on esitetty luonnokset vastaanottotoiminnan ja alueellisen erikoissairaanhoidon sekä aikuissosiaalityön uudistuksesta (R1) ja osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistuksesta (R2).
Liitteessä esitetty materiaali on Pohjois-Savon Hyvinvointialueen viranhaltijavalmisteluna tehty ensimmäinen ja alustava luonnos. Uudistukset valmisteltiin skenaariotyöskentelynä, jossa kullekin uudistukselle valmisteltiin useita vaihtoehtoisia toteuttamistapoja ja sisältöjä päätöksentekoa varten sekä arvioitiin niiden kustannusvaikutuksia. Virkamiesvalmistelua tehtiin työryhmissä, joissa palvelutoimialoilla oli keskeinen rooli. Työryhmien puheenjohtajina toimi ylilääkäri Jarno Rieppo (työryhmä R1) ja toimialajohtaja Mikko Korhonen (työryhmä R2). Hyvinvointialueen johtoryhmä johti valmistelua. Valmistelua ja käsittelyä jatketaan osallistamalla henkilöstöä, asukkaita ja sidosryhmiä talven ja kevään 2024 aikana. Lisäksi luonnokseen tullaan pyytämään lausunnot hyvinvointialueen lautakunnista, jaostoista sekä lakisääteisistä että vapaaehtoisista vaikuttamistoimielimistä.
Aluehallitus on päättänyt:
1) merkitä skenaarioluonnokset ja valmistelutilanteen tiedoksi
2) lähettää skenaariot lausunnoille hyvinvointialueen lautakuntiin, jaostoihin sekä lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin vaikuttamistoimielimiin
3) lähettää luonnokset lausunnoille Pohjois-Savon kuntiin. Lausunnot esitettyihin luonnoksiin on toimitettava 30.4.2024 mennessä. Samalla aluehallitus päättää käynnistää laajan sidosryhmien osallistamisen, jossa kuullaan kevään aikana mm. henkilöstöä, alueen asukkaita, yrityksiä ja yhdistyksiä.
Rautalammin kunnassa saadut skenaarioluonnokset ovat aiheuttaneet erityisen suurta huolta, epäuskoa ja mielipahaa yksityishenkilöiden, yritysten, alueen yhdistysten sekä kunnan päättäjien ja sekä työntekijöiden ja viranhalijoiden keskuudessa.
Sote-uudistuksen valtakunnallisiin päätavoitteisiin kuuluivat panostaminen perusterveydenhoitoon, tasavertainen tarpeen mukaiseen hoitoon pääsy ja sujuvat hoitoketjut. Pohjois-Savossa perustason kattavuus ei saa olla ensilinjan leikkauskohde ja varsinkin niin, että leikkausten vaikutukset kohdistuvat erityisesti pieniin ja laajasti harvakseen asutuihin reuna-aluiden kuntiin, kuten Rautalampikin on. Aluekuulemisissa ja yksikkökohtaisissa ratkaisuissa tarvitaan konkreettista tietoa, mitä hyvinvointialueen käyttämät uudet käsitteet ja toimintamuodot tarkoittavat ja miten ne toteutuisivat käytännössä. Vaihtoehdoista tulee laatia ennakkovaikutusten arviointi. On varmasti selvää, että kunnissa ymmärretään, että hyvinvointialueella on tehostamistarvetta ja alijäämien kattamisveloitteiden takia isoja säästöpaineita. Toivomme kuitenkin, että palveluverkkouudistuksessa huomioidaan paremmin pienten kuntien erityistarpeet, esimerkiksi tarjoamalla tukea ja resursseja palveluiden monipuolistamiseen ja laadun parantamiseen.On tärkeää varmistaa, että tulevaisuuden palvelutarpeet, erityisesti ikääntyvän väestön tarpeet, otetaan paremmin huomioon suunniteltaessa palveluverkkoa.
Valtakunnallisen sote-uudistuksen suurimpiin epäkohtiin kuuluu myös tehty sote-kiinteistöratkaisu. Kiinteistöt ja vastuu niihin kohdistuvan rahoitustaakan hoitamisesta jätettiin kunnille, mitä ei voi myöskään pitää oikeudenmukaisena ratkaisuna.
Lisätietoa uudistuksesta pshyvinvointialue.fi/palvelujärjestelmän-uudistus
Lausunnot pyydetään toimittamaan 30.4.2024 menenssä Pohjois-Savon hyvinvointialueen kirjaamoon, kirjaamo@pshyvinvointialue.fi
Vaikutusten arviointi:(alleviivattuna)
- Henkilöstövaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
- Lapsivaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
- Ympäristövaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
- Yritysvaikutusten arviointi: myönteinen/ kielteinen/ ei vaikutusta
Ehdotus
Esittelijä
-
Anu Sepponen, kunnanjohtaja, anu.sepponen@rautalampi.fi
Rautalammin kunta pitää hyvänä sitä, että kunnille annetaan mahdollisuus osallistua ja antaa panoksemme palveluverkkouudistuksen valmisteluun. Kokonaisuutena palveluverkkouudistus on kuitenkin iso asia ja kaikki nyt esitetyt vaihtoehdot toisivat toteutuessaan merkittävästi heikennyksiä kunnassa tällä hetkellä olevaan sotepalvelujen järjestämistilanteeseen verrattuna. Rautalammin kunnan lausunnossa pyydetään kiinnittämään huomiota siihen, että lähes 15% % kunnan väkiluvusta on ottanut kantaa kunnan itse järjestämään kyselyyn koskien palveluverkkouudistusta ja sen laajuutta ja sitä miten sote-palvelut tulisi kunnassa jatkossakin järjestää. Kyselyn pohjalta on tullut erittäin selväksi, että kuntalaisille on välttämätöntä, että fyysiset peruspalvelut ovat saatavilla lähipalveluina omassa kunnassa myös tulevaisuudessa. Kyselyn pohjalta päivittäinen vähimmäispalvelun tarve on kokopäiväinen sairaanhoitajamitoitus, lääkäri sekä laboratoriopalvelut. Myös neuvolapalvelut ovat tärkeää löytyä omasta kunnasta. Kyselyyn vastasi 391 henkilöä. (kyselyn vastaukset liitteenä)
Rautalammin kunnan erityispiirteenä on kuntakoko, jossa myös harvaanasuttua aluetta on laajalle alueelle. Useat alueet sijaitsevat erittäin huonon tiestön alueella ja myös digipalvelujen yhteysongelmat tekevät niiden käytön mahdottomaksi. Haja-asutusalueella asuu merkittävästi ikäihmisiä, joille perusterveyspalvelujen löytyminen oman kunnan alueelta on välttämättömyys. Kunnan erityispiirteisiin kuuluu myös vapaa-ajanasukkaiden runsas määrä. Erityisesti kesäisin kunnan väkiluku tuplaantuu kesäasukkaista, jolloin myös terveyspalveluiden tarve tuplaantuu.
Kunnassa on noin 250 yritystä, joille on jo työvoiman saatavuuden takia välttämätöntä, että kunnassa on toimivat lähipalvelut terveydenhuollossa. Rautalammilla sijaitsee 7 yksityistä hoivakotia, joiden toimintaedellytykset heikkenevät merkittävästi terveyspalveluiden heikentyessä. Kunnan alueella toimii edelleen myös huomattava määrä maatalousyrittäjiä, joille lähipalveluiden saatavuudella on merkitystä. Tälläkin hetkellä useita lääkärivuoroja peruuntuu, koska kelataksien saatavuus on huonoa, eikä kuljetuksen saatavuuteen ole varmuutta tälläkään hetkellä. Rautalammin kunnassa on erikoislukio, jonka oppilaista ( yli 100 oppilasta) yli puolet tulevat eri puolilta Suomea ja ovat luonnollisesti alaikäisiä, vailla tukiverkostoa vieraalla paikkakunnalla. Lähipalveluiden puuttuminen olisi kohtalokasta myös heille.
Rautalammin kunnan lausuntoon ovat ottaneet kantaa Mannerheimin lastensuojeluyhdistys, Yrittäjäyhdistys, SPR:n Rautalammin osasto ja vanhus- ja vammaisneuvosto, jotka kaikki tuovat esille yhteisen huolensa lähipalveluiden säilymisen puolesta. Erityisesti haluamme korostaa sote-uudistuksen ydintä, jossa peruspalvelut oli tarkoitus tuoda lähelle kuntalaisia ja vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta. Kannanotoissa vaaditaan yhdenvertaista kohtelua kaikille katsomatta asuinpaikkakuntaa tai ikää. Myös lastenoikeuksien tasapuolinen toteutuminen on huomioitava kun ratkaisuja palveluverkostosta tehdään.
Kunta esittää myös huolensa siitä, että lausunnolla olevan palveluverkkoselvityksen pohjalta tulee helposti käsitys, että säästöt tehdään nyt pelkästään perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoito jää kokonaan ilman säästöpaineita. Reuna-alueiden ihmisten hyvinvoinnin kannalta on myös tärkeää taata hyvän elämän edellytykset ja tasapuoliset lähipalvelut kaikille asuinpaikkaan tai ikään katsomatta. Lisäksi hyvällä perusterveydenhuollon saatavuudella on tutkitusti ennaltaehkäisevä vaikutus, mikä samalla säästää kalliimpien erikoissairaanhoidon kustannuksia tehokkaasti.
HVAn esittämä uudistus perustuu voimakkaaseen keskittämiseen. Kuntajohtajat yhdessä nostivat esille myös reuna-alueiden arvon ja merkityksen asumisen, yrittämisen ja työn tekemisen alueena. Jokaisessa kunnassa tulee olla vähintään sote-asema. Hajautettu perusterveydenhuolto on erittäin tärkeä ja mielestäni myös sote-uudistuksen lain hengen mukainen.
Kokonaisuutena HVAn esitys perustuu voimakkaasti kotiin siirrettäviin palveluihin ja etäpalveluihin. Käytännössä työpaikkoja siirtyy vuodeosastoilta liikkuvaan sairaalaan, kotihoitoon ja ns. kotiutumisyksikköön. Koko uudistuksen onnistuminen on siis kiinni hlöstön sitoutumisesta. Muuten edessä on entistä suurempi työntekijäpula. Lisäksi on huomattava, että etäpalvelut edellyttävät toimiakseen toimivia yhteyksiä, joita ei valitettavasti vielä joka paikassa reuna-alueilla ole.
Reuna-alueen veto- ja pitovoima on henkilöstön näkökulmasta erilainen kuin vitostien varren veto- ja pitovoima. Suurissa työpaikoissa on hyvinvointialueella tarjolla samaa työtä tekevien kollegoiden verkosto. Reuna-alueilla voi puolestaan olla moniammatillisiä tiimejä. Työnteko reuna-alueilla on siis erilaista, mutta yhtä laadukasta ja kustannustehokasta. Tähän perustuvaa mallia on syytä kokeilla vähintään nykyisellä läntisellä alueella.
Rautalammin kunta esittää myös yhdessä muiden Savo Grow kuntien kanssa hyvinvointialueelle alueemme omaa esitystä, joka on suunnattu palveluverkkouudistuksen lopullista päätöstä tekevälle aluevaltuutetuille. SavoGrow kuntien yhteisen esityksen keskeinen sisältöesitys aluevaltuutetuille on, että se huomioi seuraavaa:
Alueella tunnustetaan elämän ja työn arvon myös maakunnan reuna-alueilla Iisalmen, Kuopion ja Varkauden sote-keskusalueiden lisäksi
• Alueella tunnustetaan läntisen alueen aseman metsäteollisuuden työpaikkakeskittymänä, huoltovarmuuden kannalta elintärkeänä ruuan tuottajana ja jatkojalostajana sekä monipuolisena pk-yritysten alueena, jolle lähellä tuotetut sote-palvelut ovat alueelle sijoittumisen ja alueella säilymisen ja toiminnan kehittämisen elinehto
• Käynnistetään välittömästi selvitys siitä, miten riittävät lähipalvelut voidaan tuottaa läntisellä alueella asukkaiden yhdenvertaisuutta ja palvelutarpeita kunnioittaen, yritysten tarpeet huomioiden ja samalla nykyistä kustannustehokkaammin
• Osallistetaan selvitykseen alueen henkilökunta, hyödyntäen sen osaaminen ja asiantuntemus sekä aiemmin tehdyt kokeilut ja hankkeet
• Osallistetaan selvitykseen tarvittaessa alueen kunnat sekä elinkeinoelämän edustajat
• Samalla noudetaan näin omalta osalta hyväksymäänsä yhdyspintasopimusta Pohjois-Savon kuntien kanssa
Päätös
Kunnanhallitus näki tärkeäksi, että selvitetään myös seutukunnallisia palveluita kuten vuodeosasto, päivystys yms. Muilta osin esitys hyväksyttiin.
Sari Hintikka-Varis jääväsi itsensä ja hän poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi.