Kunnanhallitus, kokous 13.12.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 376 Valtuustoaloite pormestarimallin käyttöön ottamiseksi Rautalammilla

RauDno-2021-167

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Merja Koivula-Laukka, hallintojohtaja, merja.koivula-laukka@rautalampi.fi

Perustelut

Rautalammin kunnan hallintosäännön mukaan kunnanhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla päättää,​ mitkä aloitteista on loppuun käsitelty.

Valtuutetut tekivät vuoden 2020 aikana kolme valtuustoaloitetta.

 1. Valtuutettu Sari Hintikka-Varis ja kymmenen muuta valtuutettu tekivät valtuustoaloitteen  koulujen turvallisuuden parantamiseksi. Sivistyslautakunta käsitteli koulujen turvallisuutta 7.10.2020 pidetyssä kokouksessa ja pyysi kouluilta suunnitelman turvallisuuden parantamiseksi vuoden 2021 ensimmäiseen kokoukseen. Koulutoimi lähti toteuttamaan koulujen turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toimenpiteitä ovat muun muassa turvallisuussuunnitelmien päivittäminen,​ kuntien välinen yhteistyö,​ opettajien kouluttaminen ja poikkeustilanteiden harjoitteleminen.

Koulutoimen toimenpiteet koulujen turvallisuuden parantamiseksi ovat seuraavat:

Perusopetuksen toimintakulttuurin uudistaminen: a.Tiimimallin kehittäminen kaikissa kouluissa. Tämä parantaa henkilökunnan vuorovaikutusta ja koulujen yhteisöllisyyttä. b.Oppilashuoltosuunnitelman päivitys. Tarkennetaan toimintamalleja ja -​suunnitelmia sekä päivitetään vastuualueet eri tilanteissa ja toiminnoissa.

c. Henkilöstön koulutus: IPC-​koulutus (Inter Personal CounselinG (oppilashuollon edustajat + yksi koulunkäynnin ohjaaja,​ jolla psyk.sair.hoit. koulutus) NePsy –valmennus (käytössä,​ lisää osaajia mahdollisesti tulossa) lapset puheeksi mallin pilotointi (koulutus kevät 2021,​ käyttöönotto syksy 2021). Valteri-​koulun tuki ja koulutukset (haastavien oppilaiden kohtaaminen ja arjen turvallisuus). Parasta ennen-​hanke (tiimityöskentelyn kehittäminen).

Työnohjaus toimintakulttuurin muutoksen tukena: Matti Lohen koulun johtotiimin työnohjaus toimintakulttuurin muutoksen tukena.

Vuorovaikutuksen kehittäminen,​ sisäinen ja ulkoinen:Viestinnän prosessien tarkastelu ja viestintään liittyvien roolien ja vastuiden selkiyttäminen.

Markkinoinnin kehittäminen: Koulujen markkinoinnin liittäminen paremmin osaksi kunnan markkinointia ja strategiaa.

Monialainen työskentely: Koulujen henkilöstön,​ oppilashuollon,​ sosiaalitoimen ja Ankkuri –ryhmän yhteistyön tiivistäminen.Toimintamallien ja vastuualueiden tarkentaminen ja sopiminen. Perhekeskus –malli, LAPE-​työryhmä. Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä.Yli toimialarajojen tehtävä yhteistyö,koulutoimi,​ sosiaalitoimi,​ nuorisotoimi.

Toiminnan harjoittelu: Vuosittain toteutettavat sisällesuojautumisharjoitukset,​ poistumisharjoitukset ja turvakävelyt, yhdessä viranomaisten kanssa.

Yli kuntarajojen tehtävä yhteistyö:Pyritään perustamaan opetuspalveluiden turvallisuusverkosto Savo Grow kuntien kesken. Koulujen rehtoreiden säännölliset tapaamiset.

2. Valtuutettu Markus Sjöberg ja neljä muuta valtuutettua tekivät aloitteen kunnallisveron laskemiseksi Kauniaisen tasolle. Kuten aloitteessa todetaan, Rautalammin efektiivinen veroaste on matala. Matala tulotaso ja vähennysten runsas määrä johtaa siihen, että verorasite on itseasiassa kuntalaisille selvästi kevyempi kuin tuloveroprosentti antaisi ymmärtää. Rautalammilla efektiivinen veroaste on 13,86%.

Valtionosuusjärjestelmässä tasataan kustannustekijöiden ja kuntien välisen tulopohjien eroja.Peruspalvelujen järjestämisen kustannuksiin vaikuttaa ensinnäkin se, kuinka paljon kunnan asukkaat tarvitsevat palveluita. Tähän vaikuttaa muun muassa asukkaiden ikärakenne ja sairastavuus. Toiseksi palvelujen järjestämisen kustannuksiin vaikuttavat muutkin tekijät, kuten asukastiheys, kaksikielisyys ja vieraskielisten määrä. Valtionosuusjärjestelmän kustannustekijöiden tasauksessa otetaan edellä mainitut kustannuseroja selittävät tekijät huomioon.

Toiseksi kunnan taloudellisiin edellytyksiin järjestää palvelut vaikuttaa se, millainen tulopohja kunnassa on. Kuntien väliset erot asukaskohtaisissa verotuotoissa ovat huomattavat. Tämän takia valtionosuusjärjestelmään kuuluu myös tulopohjan erojen tasaus kuntien välillä. Lisäksi peruspalvelujen valtionosuuteen kuuluvat erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamen kotiseutualueen kunnan lisäosat sekä valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset.

Tasauksessa huomioon otettaviin verotuloihin lasketaan kunnallisvero, kuntien osuus yhteisöveron tuotosta ja kiinteistövero ydinvoimalaitosten osalta. Kiinteistöveron asema tasauksessa on muuttunut vuosien mittaan. Alun perin se sisältyi kokonaisuudessaan tasauslaskelmaan, vuonna 2012 se poistettiin siitä. Vuodesta 2015 lähtien vain voimalaitosten kiinteistövero huomioidaan tasauksessa.

Tasauksessa ei käytetä suoraan kuntien omia tilitettyjä verotuloja. Laskennan pohjana ovat Verohallinnon tilastoista saatavat maksuunpannut verot. Nämä muutetaan laskennallisiksi käyttämällä koko maan painotettuja laskennallisia kunnallis- ja kiinteistöveroprosentteja. Yhteisövero saadaan suoraan Verohallinnon maksuunpanotilastosta.

Kuntien tulopohjan eroja tasataan siis valtionosuusjärjestelmään sisältyvällä verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Nimensä mukaisesti tulopohjan tasaus tasaa kunnan valtionosuuden määrää sen perusteella, miten kunnan laskennallisten verotulojen määrä poikkeaa maan keskimääräisestä laskennallisesta verotulosta. Valtionosuutta siis vähennetään tai lisätään sen perusteella, miten kunnan laskennalliset verotulot poikkeavat koko maan vastaavasta. Verotuloja ei siirretä mistään kunnasta toiseen tai muualle maahan. Kunnat saavat täysimääräisesti itselleen sille tilitetyt verotulot. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun neljä kuntaa saavat omien verotulojen lisäksi peruspalvelujen valtionosuuksia yhteensä n. 403 milj. euroa vuonna 2019.

Verotulojen laskennallisuus tarkoittaa sitä, että sekä kunnallisvero että kiinteistövero lasketaan koko maan keskimääräisten veroprosenttien mukaan. Tasauksessa ei käytetä kunnan omaa veroprosenttia. Tämä takaa sen, että yksittäisen kunnan veroprosentin muutos ei vaikuta sen tasauksen määrään. Kunta ei menetä valtionosuuksia nostaessaan veroprosenttia. Tätä on syytä korostaa, koska kunnista usein ajatellaan,  että veronkorotuksen hyöty sulaa verotuloihin perustuvassa tasauksessa.

Valtuustoaloitteen osalta selvitystyö on vielä kesken, mutta näyttää ilmeiseltä, että pelkällä veroprosentin laskulla ei saada kunnan taloutta kääntymään positiiviselle kasvu-uralle.

 

3. Valtuutettu Jorma Kukkonen ja kolme muuta valtuutettua tekivät aloitteen pormestarimallista Rautalammille.Kunnanhallitus käsitteli aloitetta 15.2.2021. Asia jätettiin pöydälle ja kunnanhallitus päätti pyytää poliitisten ryhmien kannanotot asiasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ehdotus

Esittelijä

Anu Sepponen, kunnanjohtaja, anu.sepponen@rautalampi.fi

Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuustoaloite 1 on loppuun käsitelty. Aloitteiden 2 ja 3 osalta asia on vielä kesken. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se merkitsee tietoonsa saatetuksi valmistelun tämän hetkisen tilanteen.

Päätös

Kunnanhallitus totesi valtuustoaloitteen 1 osalta, että koulutoimen toimenpiteet turvallisuuden edistämisen osalta ovat hyvät ja monipuoliset. Lisäksi kunnanhallitus totesi, että jokaisen tulee toimi kouluyhteisössä niin, että kaikki lapset voivat hyvin ja  ketään lasta ei kiusata.  Koko henkilöstö ja oppilaat tulee ottaa mukaan kiusaamisen vastaiseen työhön.

Poliittiset ryhmät  kokoontuivat 15.3 ja totesivat, että valtuustoaloite 3.( pormestarimalli) viedään valtuustoon, jossa asiasta käydään rakentava keskustelu.

Valtuustoaloitteen 1. osalta asiantuntijana kuultiin sivistysjohtaja Olli Lipposta.

Muilta osin ehdotus hyväksyttiin.

Perustelut

x

 

Ehdotus

Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle,​ että valtuustoaloite 1 on loppuun käsitelty. Aloitteiden 2 ja 3 osalta asia on vielä kesken. Kunnanhallitus esittää valtuustolle,​ että se merkitsee tietoonsa saatetuksi valmistelun tämän hetkisen tilanteen.

Kunnanhallitus totesi valtuustoaloitteen 1 osalta,​ että koulutoimen toimenpiteet turvallisuuden edistämisen osalta ovat hyvät ja monipuoliset. Lisäksi kunnanhallitus totesi,​ että jokaisen tulee toimia kouluyhteisössä niin,​ että kaikki lapset voivat hyvin ja  ketään lasta ei kiusata. Koko henkilöstö ja oppilaat tulee ottaa mukaan kiusaamisen vastaiseen työhön.

Poliittiset ryhmät  kokoontuivat 15.3.2021 ja totesivat,​ että valtuustoaloite 3. (pormestarimalli) viedään valtuustoon,​ jossa asiasta käydään rakentava keskustelu.

Päätös

Kokouksen puheenjohtajana §:n 18 aikana toimi valtuuston 2. varapuheenjohtaja Jarmo Hänninen.

Valtuustoaloitteen 1 käsittely:

Valtuustoaloitteen 1 (koulujen turvallisuuden parantaminen) johdosta tehdyt toimenpiteet esitteli sivistysjohtaja Olli Lipponen.

Puheenjohtaja avasi keskustelun valtuustoaloitteesta 1.

Keskustelun päättymisen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kunnanvaltuusto toteaa, että valtuustoaloite 1 on loppuunkäsitelty.

Valtuustoaloitteen 2 käsittely:

Valtuustoaloitteen 2 (kunnallisveron laskeminen Kauniaisten tasolle) johdosta tehdyt toimenpiteet esittelivät kunnanjohtaja Anu Sepponen ja hallintojohtaja Merja Koivula-Laukka. 

Puheenjohtaja avasi keskustelun valtuustoaloitteesta 2.

Aloitteesta käydyn keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että kunnanvaltuusto merkitsee tietoonsa saatetuksi aloitteen käsittelyn tämänhetkisen tilan. Veroprosentin laskemisesta Kauniaisten tasolle (17 %) on tehty koelaskenta ja laskettu Rautalammin kuntaveroprosentin 22 % tämänhetkinen ns. effektiivinen veroaste (13,86 %). Aloitteen tekijät toivoivat, että koelaskentoja eri veroasteella jatketaan päätöksenteon pohjaksi.

Valtuustoaloitteen 3 käsittely:

Valtuustoaloitteen 3 (pormestarimalli Rautalammin kuntaan) käsittelyyn kunnanjohtaja Anu Sepponen ei esteellisenä osallistunut ja hän poistui kokouksesta pykälän käsittelyn ajaksi. 

Puheenjohtaja avasi keskustelun.

Ehdokset:

Valtuustoaloitteesta 3 käydyn keskustelun aikana Hannu Korhonen esitti, että kunnanhallitus nimeää työryhmän selvittämään pormestarimalliin siirtymistä. Timo Satuli, Pekka Annala, Jorma Kukkonen ja Sinikka Korhonen kannattivat ehdotusta.

Valtuustoaloitteesta 3 käydyn keskustelun aikana Matti Kärkkäinen esitti, että pormestarimallia ei oteta käyttöön Rautalammilla. Joni-Matti Kuikka, Anu Hotti, Kari Laitinen ja Jarmo Karjalainen kannattivat ehdotusta.

Äänestykset:

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että aloitteesta 3 on tehty kaksi keskenään poikkeavaa kannatettua esitystä, jolloin asiasta on äänestettävä.

Puheenjohtaja teki äänestysehdotuksen, joka hyväksyttiin.

Suoritettiin nimenhuutoäänestys. 

Ne, jotka kannattavat Hannu Korhosen ehdotusta (kunnanhallitus nimeää työryhmän selvittämään pormestarimalliin siirtymistä), äänestävät JAA

Ne, jotka kannattavat Matti Kärkkäisen ehdotusta (Rautalammilla ei oteta käyttöön pormestarimallia), äänestävät EI

Hannu Korhosen ehdotusta (JAA) kannattivat Annala Pekka, Hallivuori Senja, Hänninen Jarmo, Jaamalainen Heikki, Korhonen Hannu, Korhonen Sinikka, Kukkonen Jorma, Mård Tytti, Puranen Tiina, Satuli Timo ja Sjöberg Markus.

Matti Kärkkäisen ehdotusta (EI) kannattivat Heikkinen Päivi, Hintikka-Varis Sari, Hotti Anu, Karjalainen Jarmo, Koukkari Mika, Kuikka Joni-Matti, Kärkkäinen Matti, Laitinen Kari ja Keinänen Hannu. 

Tyhjää äänesti Haukka Raija.

Äänestys: JAA 11, EI 9 ja TYHJIÄ 1

Päätös: 

Puheenjohtaja totesi, että Hannu Korhosen esitys, että kunnanhallitus nimeää työryhmän selvittämään pormestarimalliin siirtymistä on tullut valtuuston päätökseksi valtuustoaloitteen 3 osalta.

Pykälän käsittelyn jälkeen kokouksen puheenjohtajaksi palasi valtuuston puheenjohtaja Jorma Kukkonen. 

 

Valmistelija

Merja Koivula-Laukka, hallintojohtaja, merja.koivula-laukka@rautalampi.fi

Perustelut

Jorma Kukkonen ja kolme muuta valtuutettua tekivät valtuustoaloitteen 29.9.2020 pormestarimalliin siirtymisestä Rautalammilla. 

Kunnanhallitus käsitteli asiaa 15.2.2021, jätti asian pöydälle ja pyysi poliittisten ryhmien kannanottoa asiaan.

Poliittiset ryhmät kokoontuivat 15.3.2021 ja totesivat,​ että pormestarimallin käyttöönottoa koskeva valtuustoaloite viedään valtuustoon,​ jossa asiasta käydään rakentava keskustelu.

Kunnanvaltuustossa 30.3.2021 valtuustoaloitteesta käydyn keskustelun ja äänestyksen jälkeen valtuusto päätti, että kunnanhallitus nimeää työryhmän selvittämään pormestarimalliin siirtymistä.

Kunnanhallitus päätti 26.4.2021, että kaikki ryhmät nimittävät työryhmään edustajansa. Lisäksi valtuuston ja hallituksen puheenjohtaja osallistuvat ryhmän työskentelyyn. Sihteerinä toimii hallintosihteeri Pirkko Annala. Ryhmän koollekutsujana toimii hallituksen puheenjohtaja.

Ryhmien edustajat pitivät kokouksen 27.9.2021, jossa käytiin pormestarimallista keskustelu. Keskustan, vihreiden, kokoomuksen, sosiaalidemokraattien ja kristillisdemokraattien valtuustoryhmät olivat yksimielisiä siitä, että malli ei käy Rautalammin kokoiseen kuntaan. Perusteluita puolesta ja vastaan:

- vastakkain asettelu

+ näkyvyys mediassa

- henkilöriippuvuus / persoona

- vallan keskittyminen

+ läpinäkyvyys

- hinta / ei ole tämän kokoisella kunnalla vara > ei toimi

- työt ei vähene ja pormestari on luottamushenkilö, ei virkavastuulla

- jääviys asia

Kunnanhallitus käsitteli ryhmien kokouksen jälkeen pormestarimallialoitetta  25.10.2021. Kunnanhallituksen puheenjohtaja antoi kokouksessa päätösehdotuksen. Päätösehdotuksen mukaan poliittiset ryhmät ovat päätyneet yksimielisesti esittämään, että pormestarimalli ei tällä hetkellä ole ajankohtainen. Tämä esitys viedään kunnanvaltuustolle.

Timo Satuli on jättänyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jossa hän vaatii kunnanhallitusta kumoamaan 25.10.2021/ §313 tehdyn päätöksen pormestarimallista. Satuli katsoo, että työryhmä ei ole kokoontunut päätetyllä tavalla. Lisäperusteluina päätöksen kumoamiseen hän esittää, että kunnanjohtaja on esteellisenä valmistellut asiaa. Satuli vaatii, että kunnanhallitus käynnistää työryhmän työskentelyn ja valitsee työryhmälle uuden koollekutsujan.

Ehdotus

Esittelijä

Merja Koivula-Laukka, hallintojohtaja, merja.koivula-laukka@rautalampi.fi

Kunnanhallitus toteaa, että pormestarimalli on käsitelty hyvässä yhteisymmärryksessä poliittisten ryhmien kesken. Mallin edut ja haitat on arvioitu, lopputuloksena on todettu, että pormestarimalli ei sovellu Rautalammille. Kunnanjohtaja ei ole osallistunut asian § 313 valmisteluun, vaan kyseessä on tekninen virhe. Asian on valmistellut hallintojohtaja, mutta varsinaisen päätösehdotuksen on tehnyt kunnanhallituksen puheenjohtaja.

Kunnanhallitus päättää, että oikaisuvaatimus ei vaadi toimenpiteitä, vaan se hylätään aiheettomana.

Päätös

Kunnanhallitus päätti, että menetellään, kuten kunnanvaltuusto 30.3.2021 on edellyttänyt asiassa meneteltävän.

Kunnanjohtaja Anu Sepponen jääväsi itsensä, ja hän poistui kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ajaksi.

Valmistelija

  • Pirkko Annala, hallintosihteeri, pirkko.annala@rautalampi.fi

Perustelut

Rautalammin kunnanhallitus käsitteli Jorma Kukkosen 29.9.2020 tekemää valtuustoaloitetta pormestarimallliin siirtymisestä kokouksessaan 15.11.2021. Tuolloin päätettiin, että asiassa menetellään, kuten kunnanvaltuusto on 30.3.2021 edellyttänyt.

Kokouksen jälkeen työryhmän sihteeri on pyytänyt Kärkölän ja Puolangan kunnista näkemyksiä pormestarimallin sopivuudesta pieniin kuntiin ja työryhmän jäsenet ovat tutustuneet asiaan lukemalla aiheesta viime aikoina ilmestyneitä artikkeleita. Asiasta pidettiin selvitysten saamisen jälkeen parlamentaarisen työryhmän kokous, jossa työryhmä päätti yksimielisesti, että toistaiseksi ei ole tarvetta siirtyä pormestarimalliin. 

 

 

 

 

 

 

Ehdotus

Kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle työryhmän päätöksen mukaan, että Rautalammin kunnassa ei toistaiseksi ole tarvetta siirtyä pormestarimalliin. Tarvittaessa asiaan voidaan palata myöhemmin. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se merkitsee valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Kunnanjohtaja ja hallintojohtaja jääväsivät itsensä ja he poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Puheenjohtaja toimi sihteerinä tämän pykälän osalta.