Valmistelija
Merja Koivula-Laukka, hallintojohtaja, merja.koivula-laukka@rautalampi.fi
Perustelut
Rautalammin kunnan hallintosäännön mukaan kunnanhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla päättää, mitkä aloitteista on loppuun käsitelty.
Valtuutetut tekivät vuoden 2020 aikana kolme valtuustoaloitetta.
1. Valtuutettu Sari Hintikka-Varis ja kymmenen muuta valtuutettu tekivät valtuustoaloitteen koulujen turvallisuuden parantamiseksi. Sivistyslautakunta käsitteli koulujen turvallisuutta 7.10.2020 pidetyssä kokouksessa ja pyysi kouluilta suunnitelman turvallisuuden parantamiseksi vuoden 2021 ensimmäiseen kokoukseen. Koulutoimi lähti toteuttamaan koulujen turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toimenpiteitä ovat muun muassa turvallisuussuunnitelmien päivittäminen, kuntien välinen yhteistyö, opettajien kouluttaminen ja poikkeustilanteiden harjoitteleminen.
Koulutoimen toimenpiteet koulujen turvallisuuden parantamiseksi ovat seuraavat:
Perusopetuksen toimintakulttuurin uudistaminen: a.Tiimimallin kehittäminen kaikissa kouluissa. Tämä parantaa henkilökunnan vuorovaikutusta ja koulujen yhteisöllisyyttä. b.Oppilashuoltosuunnitelman päivitys. Tarkennetaan toimintamalleja ja -suunnitelmia sekä päivitetään vastuualueet eri tilanteissa ja toiminnoissa.
c. Henkilöstön koulutus: IPC-koulutus (Inter Personal CounselinG (oppilashuollon edustajat + yksi koulunkäynnin ohjaaja, jolla psyk.sair.hoit. koulutus) NePsy –valmennus (käytössä, lisää osaajia mahdollisesti tulossa) lapset puheeksi mallin pilotointi (koulutus kevät 2021, käyttöönotto syksy 2021). Valteri-koulun tuki ja koulutukset (haastavien oppilaiden kohtaaminen ja arjen turvallisuus). Parasta ennen-hanke (tiimityöskentelyn kehittäminen).
Työnohjaus toimintakulttuurin muutoksen tukena: Matti Lohen koulun johtotiimin työnohjaus toimintakulttuurin muutoksen tukena.
Vuorovaikutuksen kehittäminen, sisäinen ja ulkoinen:Viestinnän prosessien tarkastelu ja viestintään liittyvien roolien ja vastuiden selkiyttäminen.
Markkinoinnin kehittäminen: Koulujen markkinoinnin liittäminen paremmin osaksi kunnan markkinointia ja strategiaa.
Monialainen työskentely: Koulujen henkilöstön, oppilashuollon, sosiaalitoimen ja Ankkuri –ryhmän yhteistyön tiivistäminen.Toimintamallien ja vastuualueiden tarkentaminen ja sopiminen. Perhekeskus –malli, LAPE-työryhmä. Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä.Yli toimialarajojen tehtävä yhteistyö,koulutoimi, sosiaalitoimi, nuorisotoimi.
Toiminnan harjoittelu: Vuosittain toteutettavat sisällesuojautumisharjoitukset, poistumisharjoitukset ja turvakävelyt, yhdessä viranomaisten kanssa.
Yli kuntarajojen tehtävä yhteistyö:Pyritään perustamaan opetuspalveluiden turvallisuusverkosto Savo Grow kuntien kesken. Koulujen rehtoreiden säännölliset tapaamiset.
2. Valtuutettu Markus Sjöberg ja neljä muuta valtuutettua tekivät aloitteen kunnallisveron laskemiseksi Kauniaisen tasolle. Kuten aloitteessa todetaan, Rautalammin efektiivinen veroaste on matala. Matala tulotaso ja vähennysten runsas määrä johtaa siihen, että verorasite on itseasiassa kuntalaisille selvästi kevyempi kuin tuloveroprosentti antaisi ymmärtää. Rautalammilla efektiivinen veroaste on 13,86%.
Valtionosuusjärjestelmässä tasataan kustannustekijöiden ja kuntien välisen tulopohjien eroja.Peruspalvelujen järjestämisen kustannuksiin vaikuttaa ensinnäkin se, kuinka paljon kunnan asukkaat tarvitsevat palveluita. Tähän vaikuttaa muun muassa asukkaiden ikärakenne ja sairastavuus. Toiseksi palvelujen järjestämisen kustannuksiin vaikuttavat muutkin tekijät, kuten asukastiheys, kaksikielisyys ja vieraskielisten määrä. Valtionosuusjärjestelmän kustannustekijöiden tasauksessa otetaan edellä mainitut kustannuseroja selittävät tekijät huomioon.
Toiseksi kunnan taloudellisiin edellytyksiin järjestää palvelut vaikuttaa se, millainen tulopohja kunnassa on. Kuntien väliset erot asukaskohtaisissa verotuotoissa ovat huomattavat. Tämän takia valtionosuusjärjestelmään kuuluu myös tulopohjan erojen tasaus kuntien välillä. Lisäksi peruspalvelujen valtionosuuteen kuuluvat erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamen kotiseutualueen kunnan lisäosat sekä valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset.
Tasauksessa huomioon otettaviin verotuloihin lasketaan kunnallisvero, kuntien osuus yhteisöveron tuotosta ja kiinteistövero ydinvoimalaitosten osalta. Kiinteistöveron asema tasauksessa on muuttunut vuosien mittaan. Alun perin se sisältyi kokonaisuudessaan tasauslaskelmaan, vuonna 2012 se poistettiin siitä. Vuodesta 2015 lähtien vain voimalaitosten kiinteistövero huomioidaan tasauksessa.
Tasauksessa ei käytetä suoraan kuntien omia tilitettyjä verotuloja. Laskennan pohjana ovat Verohallinnon tilastoista saatavat maksuunpannut verot. Nämä muutetaan laskennallisiksi käyttämällä koko maan painotettuja laskennallisia kunnallis- ja kiinteistöveroprosentteja. Yhteisövero saadaan suoraan Verohallinnon maksuunpanotilastosta.
Kuntien tulopohjan eroja tasataan siis valtionosuusjärjestelmään sisältyvällä verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Nimensä mukaisesti tulopohjan tasaus tasaa kunnan valtionosuuden määrää sen perusteella, miten kunnan laskennallisten verotulojen määrä poikkeaa maan keskimääräisestä laskennallisesta verotulosta. Valtionosuutta siis vähennetään tai lisätään sen perusteella, miten kunnan laskennalliset verotulot poikkeavat koko maan vastaavasta. Verotuloja ei siirretä mistään kunnasta toiseen tai muualle maahan. Kunnat saavat täysimääräisesti itselleen sille tilitetyt verotulot. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun neljä kuntaa saavat omien verotulojen lisäksi peruspalvelujen valtionosuuksia yhteensä n. 403 milj. euroa vuonna 2019.
Verotulojen laskennallisuus tarkoittaa sitä, että sekä kunnallisvero että kiinteistövero lasketaan koko maan keskimääräisten veroprosenttien mukaan. Tasauksessa ei käytetä kunnan omaa veroprosenttia. Tämä takaa sen, että yksittäisen kunnan veroprosentin muutos ei vaikuta sen tasauksen määrään. Kunta ei menetä valtionosuuksia nostaessaan veroprosenttia. Tätä on syytä korostaa, koska kunnista usein ajatellaan, että veronkorotuksen hyöty sulaa verotuloihin perustuvassa tasauksessa.
Valtuustoaloitteen osalta selvitystyö on vielä kesken, mutta näyttää ilmeiseltä, että pelkällä veroprosentin laskulla ei saada kunnan taloutta kääntymään positiiviselle kasvu-uralle.
3. Valtuutettu Jorma Kukkonen ja kolme muuta valtuutettua tekivät aloitteen pormestarimallista Rautalammille.Kunnanhallitus käsitteli aloitetta 15.2.2021. Asia jätettiin pöydälle ja kunnanhallitus päätti pyytää poliitisten ryhmien kannanotot asiasta.
Ehdotus
Esittelijä
Anu Sepponen, kunnanjohtaja, anu.sepponen@rautalampi.fi
Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuustoaloite 1 on loppuun käsitelty. Aloitteiden 2 ja 3 osalta asia on vielä kesken. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se merkitsee tietoonsa saatetuksi valmistelun tämän hetkisen tilanteen.
Päätös
Kunnanhallitus totesi valtuustoaloitteen 1 osalta, että koulutoimen toimenpiteet turvallisuuden edistämisen osalta ovat hyvät ja monipuoliset. Lisäksi kunnanhallitus totesi, että jokaisen tulee toimi kouluyhteisössä niin, että kaikki lapset voivat hyvin ja ketään lasta ei kiusata. Koko henkilöstö ja oppilaat tulee ottaa mukaan kiusaamisen vastaiseen työhön.
Poliittiset ryhmät kokoontuivat 15.3 ja totesivat, että valtuustoaloite 3.( pormestarimalli) viedään valtuustoon, jossa asiasta käydään rakentava keskustelu.
Valtuustoaloitteen 1. osalta asiantuntijana kuultiin sivistysjohtaja Olli Lipposta.
Muilta osin ehdotus hyväksyttiin.